Aihe: Kadonnutta Vaasaa etsimässä

[Veikko Laakso]

Tässä vielä kerran tuo aito Putusilta( myös tomusillaksi kutsuttu) Karhumäen ilmakuvana.

[Jorma Kivimäki]

Putusillaksi monet kutsuvat, erheellisesti, tuota nykyistä siltaa joka yhdistää Pitkänlahdenkadun ja Varisselänkadun. Onko sen oikea nimi Paperisilta?

Tässä vielä kerran tuo aito Putusilta( myös tomusillaksi kutsuttu) Karhumäen ilmakuvana.

Asuin elämäni ensimmäiset 26 vuotta käytännössä koko ajan Palosaarella. Muistan joskus jonkun käyttäneen tuosta Onkilahden ylittävästä penkereestä sanaa paperisilta. Käytännössä kaikki Präntööllä kuitenkin puhuivat putusillasta. Taitavat puhua vieläkin. En tiedä mikä oli tilanne kaupungin puolella. Tuskin minä ainakaan reilusti yli 50-vuoden jälkeen sitä paperisillaksi alan enää kutsumaankaan.

[kamaroudari1]

Kuten tuossa aiemmin panin putusillan kohdalleen, vahvistan vielä Veikon tiedot. Lapsena, ennen talvisotaa, kun paperisillasta vielä ollut tietoakaan, kuljettiin Wärtsilän ohitse putusiltaa sähkötehtaalle ja Palosaaren sillalle. Vielä jatkosodan aikaan, jolloinka kuljin paperikengissä, ne likosivat ja hajosivat penkereen pehmeällä reunalla. Kuljin pitkän ajan eriparisilla kumisaappailla.

[Veikko Laakso]

Präntöön ruotsinkieliset tuntevat vain "Pappersbron".

[Risto Helin]

Myös minun sukupolven präntööläiset puhuivat putusillasta sekä palosaaren sillasta joka oli tuo isompi silta.

[Heikki Lamminmäki]

Kyllä Veikko sekä kamaroudari, homma on niin, että Jorman tavoin meikämanne kutsuu Onkilahden ylittävää Putusiltaa Almamanlehtoon asti Putusillaksi, vaikka sen papereista muutaman markan tienasikun.

Hyvää vuodenjatkoa kaikille!  T: Heikki La

[Veikko Laakso]

Tämä postimestarin kortti Palosaaren suomalaisesta kansakoulusta on leimattu tammikuussa 1924.Koskahan koulu valmistui ja kortti tehtiin Montinin kirjakaupalle. Itse olen käynyt sotavuosina kansakoulua kyseisessä rakennuksessa - oli pitkä matka potkutella Hietalahdesta Palosaarelle.

[Veikko Laakso]

Tämä postimestarin kortti Palosaaren ruotsalaisesta kansakoulusta on leimattu tammikuussa 1908, kortti lienee aikaisemmilta vuosilta, samoin rakennus. Kouluthan olivat vastapäätä toisiaan Wolffintien ja Palosaarentien kulmauksessa.

[vaasalainen]

Sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen kansakoulun oppilaat marssivat joka koulupäivä syömään Setlementin lastentarhan ruokasaliin.  Muistan kuinka kaihoisana katselin marssia Palosaaren urheilukentän laidalla ollessani 5-6 vuotias.

Kun sitten itse menin Palosaaren kansakouluun vuonna 1952 tai 53, oli Palosaaren koulun pihan perälle valmistunut oma ruokala. 

Ruoka oli pääsääntöisesti hyvää mutta silloin kun tarjolla oli makaroonivelliä, haju tuli puolessavälissä ruokalaa  vastaan ja käänsi vatsan sekaisin.

[Veikko Laakso]

Sotavuosina setlementin ruassa ei ollut hurraamista, ruisvelliä "kissankupista", sekin puoliraakaa tai perunasoppaa paleltuneista perunoista j.n.e. Sentakia turvauduttiin useimmiten omiin eväisiin, maitotilkka limonaadipullossa villasukkaan käärittynä ja pari voileipää. Sillä pärjättiin koulupäivä.

[Tapio Osala]

Tämä postimestarin kortti Palosaaren ruotsalaisesta kansakoulusta on leimattu tammikuussa 1908, kortti lienee aikaisemmilta vuosilta, samoin rakennus. Kouluthan olivat vastapäätä toisiaan Wolffintien ja Palosaarentien kulmauksessa.

On vahinko, että noin kauniit talot on kehitys muuttanut elementtilaatikoiksi. Missä se Setlementin päiväkoti oli? Muuten, se Kapteeninkadun päiväkoti (vai mikä se on siinä Huvilakadun kulmassa, nykyisen Setlementin toimipisteen vieressä, lienee yksi maan vanhmpia vielä toiminnassa olevia "lastentahoja". Ennen lapsia tarhattiin, kuin eläimiä....

[vaasalainen]

Kysymys on juuri tuosta mainitsemastasi rakennuksesta.

[takaisin-vaasaan]

Kysymys on juuri tuosta mainitsemastasi rakennuksesta.

En ymmärrä tuota reittiä, joita lapset joutuivat kulkemaan:

Sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen kansakoulun oppilaat marssivat joka koulupäivä syömään Setlementin lastentarhan ruokasaliin.  Muistan kuinka kaihoisana katselin marssia Palosaaren urheilukentän laidalla ollessani 5-6 vuotias.

Eikös Urheilukenttä ole aina ollut toisella puolella Palosaarta?

Tuli vielä mieleen Vetokannaksen vanha VPK-talo. Missä se tarkalleen oli? Nykyisen Alskatintien kohdalla?

[Veikko Laakso]

Palosaaren kansakoulun ja ruotsinkielisen ammattikoulun takana  oli kenttä Kapteeninkadun varrella (osa vieläkin jälellä) sen yli siis kuljettiin setlementin ruokasaliin Kapteenin kadun ja Huvilakadun kulmaan.

[Veikko Laakso]

Takaisin Vaasaan kaverille piti kertoman, että Alskatin tie menee entisen VPK:N talon ja tontin vierestä, niin että tie jää tontin oikealle puolen.Tontin kohdalla ruohokenttää ja kävelytie.

[AD]

Miten on, kyse on nyt hyvin varhaisista muistikuvista.
Muistissani on tie joka kulki Viikingalta nykyiselle Huvilatielle ja ja Huvilatien päässä oli uimapaikka, pohjanperukaksi sitä minulle sanottiin, lämmin mutainen uimapaikka.
Tie jatkui siitä sitten Gerbyn kalasatamaan ja takaisin Vesterviikintielle.
Tiedän että Huvilatielle pääsi Vetokannakselta, se tienpätkäkin on edelleen olemassa, nyt vain haluaisin tietää onko tuo muistikuvani reitti Viikingalta ollut olemassa.

[Risto Helin]

Kyllä tuo reitti on ollut olemassa koska minäkin sen muistan ,sekä tuon pitkälle matalan uimarannan.

[vaasalainen]

Kyllä. Huvilatien varrella oli sekä isoisäni veljenpojan että äitini siskon ja tämän miehen huvila.

[Veikko Laakso]

Kyllä se sama reitti vieläkin oikeastaan on olemassa, se vaan on nyt siistitty alkupäästään puistonnreunaa sivuavaksi kävelytieksi ja perukan uimarannan tilalla on vain venelaituri, uimaranta on nyt Huvilatien alkupäässä vähän kauempana oikein hiekkarantana. Se lahdenpohjukka oli puhekielessä "turvikin lahti"(Storviken)

[AD]

Kyllä se sama reitti vieläkin oikeastaan on olemassa, se vaan on nyt siistitty alkupäästään puistonnreunaa sivuavaksi kävelytieksi ja perukan uimarannan tilalla on vain venelaituri, uimaranta on nyt Huvilatien alkupäässä vähän kauempana oikein hiekkarantana. Se lahdenpohjukka oli puhekielessä "turvikin lahti"(Storviken)

Tässä taas tulee esiin kuten tuossa Putusillassakin, eri-ikäisten/eril ähtökotien omaavien ihmisten erilaiset tiedot.
Pohjanperukka on ainut nimi jonka tuolle mutakolle tiedän, yhtälailla Putusilta on minulle Putusilta.
Huvilatiellähän on muuten asustellut kuuluisuus, orkesterinjohtaja Panula

[vaasalainen]

Tuosta  orkesterijohtaja Panulasta en olisi noin varma.  Kysymyksessä taisi olla Timo Panula ja hänen vaimonsa Leena sekä 7 lasta. Timo on kapellimestari(koulutaja) Jorma Panulan veli.

[AD]

Tuosta  orkesterijohtaja Panulasta en olisi noin varma.  Kysymyksessä taisi olla Timo Panula ja hänen vaimonsa Leena sekä 7 lasta. Timo on kapellimestari(koulutaja) Jorma Panulan veli.

Tuolla kylläkin myös orkesterinjohtaja Panula usein asusteli, siitä tuo nuoruudenmuistoni.
Tuoppi, Timon  yksi lapsista oli koulukaverini ja rakennus jossa he asuivat oli kokonaisuudessaan aika psykedeelinen.
Vanhempani olivat muuten aikoinaan ostamassa kyseistä huvilaa, kauppa kaatui kun vastakkain osui kaksi härkäpäätä, eikä kumpikaan osannut antaa yhtään myöten.

[vaasalainen]

Mitä tulee ko. huvilan "psykodeelisuuteen",se pitää paikkansa.  Olimme Timon kanssa työtoverit aikoinaan.

[Pentti Suksi]

Panulassa oli kolme veljestä Jorma, Timo ja Mauno. Jorma on akateemikko ja professori. Timo Panula
oli Ylen palveluksessa ja sai musiikkineuvoksen arvonimen. Mauno oli pilliploosari ja musiikkitirehtööri
kuoli n. pari vuotta sitten. Jorma oli Sibeliusakatemiasta valmistuttuaan Vaasan kaupunginteatterin kapellimestari 50-luvun alussa hetken aikaa. Sitä en tiedä missä hän kortteeriaan piti. Pitäi8s kysyä Panulalta jos ehkä muistais missä Vaasassa asui.

[Heikki Lamminmäki]

Saanen esittää jatkosodan jälkeisen ajan Kotirannalla asuneiden poikien käyttämät nimitykset Huvilatien uimapaikoista.  Kannaksenkadun ja Pallokadun risteyksestä lähteneen Huvilakadun varrella oli kaksi suosittua uimapaikkaa.  Tässä ko. risteysalueen haarassa oli Tauno Järvisen perheen kotitalo.  Perheen isä perusti Kumi Järvisen liikkeen Asemakadulle.

Huvilatien varressa olevan ensimmäisen vielä käytössä olevan uimapaikan nimi on Flada, jota silloin käyttivät hieman varttuneemmat nuoret.  Lähellä Gerbyn rantatietä olevasta uimapaikasta käytimme nimeä Lahdenperukka, joka matalan hienon hiekkapohjan ansiosta soveltui uimaan opettelevia nuoria.  Lahdenperukan uimapaikan vieressä oli jalkapallokenttä, jossa Kotirannan joukue nimeltään Henstrand konsitsuuna kohtasi Storvikin teräksen.

Kotirannan poikajoukkue kulki jalan näille uimapaikoille 40 luvulla ja 50 luvulla polkupyörien yleistyminen toi uimamatkoihin suuren helpotuksen ja ajansäästön.  Reittimme kulki ohi Vetokannaksen VPK:n talon jonka pihapiiriin kuului ensimmäisenä oleva ulkorakennus ja itse VPK:n talo oli pihan perimmäinen.

[kamaroudari1]

Nuo sodanaikaiset kouluolot olivat aika erikoisia. Keskuskoulu oli sotasairaala, jossa mm haavoittunutta isääni hoidettiin. Koulua käytiin missä milloinkin rukoushuoneella tai muussa väljemmässä tilassa. Omani koulumatka tuntui mahdottoman pitkältä omakotialueelta nykyiselle Pekin palokuntatalolle. Mitäänhän se ei tokiollut Vuoren Yrjön matkaan verrattuna. He kun asuivat Vanhassa Vaasassa, ja paras kulkuneuvo oli sukset.
Sillä vanhalla palokunnantalolla kerkesin olla soittelemassa joissakin tansseissa, ja vietettiihän sillä jotkut Suomen Moottoritehtaan joulujuhlatkin. Noihin juhliin liittyy hauskoja episoodeja, jotka kylläkään eivät sovellu täällä julkaistavaksi.

[kamaroudari1]

Panulan perheeseen tutustuin PSO:n aikana. Mauno perusti Kauhajoelle sähköliikkeen, jossa luonnollisesti oli osansa musiikilla. Avajaisiin rakensin kohtalaisen soitin-näyttelyn. Isä Elis oli aktiivisesti mukana. Liikkeessä palveli puotipoikana iskelmätaivaalla piipahtanut kaveri, joka sittemmin viihdytti turisteja Espanjan rannoilla.

[vaasalainen]

Oliko tuo kaveri Vennu?  Sain juuri terveisiä Timolta.

[Pentti Suksi]

Sen tiedän ettei ollut Vennu. Hän oli nuoripoika 1960-luvun alkupuolella, teki levylle muutaman  laulun
ja oli Kauko Varhilan oppilaana. Poika oli Aronkylästä kotoisin ja muutti jonnekin Kanarialle jossa veti
suomalaista tanssiravintolaa, tuskin enää. Olin saman kujanvarresta kuin Panulat. Isä Eelis maatalouskoululla käsityönopettajana ja muusikko. Äiti Elsa os. Huhtinen  kirjastonhoitaja ja pianisti.Oli Viipurissa sairaanhoitajana ja hoiti kuolemaan asti ammuttua Toivo Kuulaa. Oli Panulan perhetrio
Jossa äiti soitti pianoa. Timo selloa ja isä Eelis ja Jorma viulua ja Mauno ploosas pilliä. Ne kulki soittomatkoilla ei vain omanpitäjän vaan myöskin maakunnan riennoissa. Jorma oli pitäjänmestari pussijuoksussa.

 Isä-vainaa pahkulootti, että pilalle meni nuo Eeliksen poijat, Maunosta on vähän toivoa kun on sähköopis ei muista oo akkansa elättäjiksi. Ei muuta kun kaiket päivät vain soittaa roikastetahan ja kukaa ei tee töitä.

Jaa-a, kuinka siinä meni. Olis tainnu pojat elättää vähän useampiaki akkoja.

Pentti Suksi

[Meijer]

Wikipedis sanoo: Jorma Kalevi (oik. Jorma Kalevi Nuppola) on kauhajokelaislähtöinen suomalainen iskelmälaulaja. Jorma Kalevi on levyttänyt 1970-luvulta lähtien muun muassa CBS-levy-yhtiölle. Viime vuosina hän on esiintynyt lähinnä Playa del Inglesissä, Kanariansaarilla.

Meijer

[vaasalainen]

Kiito selvityksestä.  Nyt voidaankin palata takaisin Vaasaan.

[M. Kolppanen]

Tämä postimestarin kortti Palosaaren ruotsalaisesta kansakoulusta on leimattu tammikuussa 1908, kortti lienee aikaisemmilta vuosilta, samoin rakennus. Kouluthan olivat vastapäätä toisiaan Wolffintien ja Palosaarentien kulmauksessa.

Veikko Laakson Blogista kaivamassa  postikortissa näkyy vasemmalla takana pieni mökki. Entinen palosaarelainen kertoi minulle, että siinä asui suutari Harjula. Tupa oli myöhemmin rakennettua katua alempana. Kulmakunnan pojat sanoivat mökkiä Harjulan pilvenpiirtäjäksi.

Tuo palosaarelainen on Klaus "Lasse" Blåfield.

Matti Kolppanen

[kamaroudari1]

Kiva kuva. Leveä katu, vähän liikennettä, yksi hevosajoneuvo, jätökset korjaamatta kadulta.

[varamies]

Nyt kun Isolahden ym uimapaikat on käsitelty, niin voidaan siirtyä taas kaupunkiin. Missähän ollaan?

[varamies]

Tässä edelliseen maisemaan liittyvä kuva