Aihe: Kadonnutta Vaasaa etsimässä

[Kari Lajunen]

Kyllä mopoaikana oli kiva käydä Gerbyssä riiustelemassa ku ne tytöt ei ollu niin tarkkoja tavarastaan kuin kaupungin neidit.

Etkä minulle sitten silloin kertonut sitä. 

[peili]

Pohjanmaan kauppiaiden talossa taisi olla talkkarina pitkään Alhomäen Miska ainakin 60 luvun puoliväliin asti jolloin muutti mökilleen Merikaartoon eläkepäiviä viettämään

[Henry Eklund]

Tyttöjä vähänlaisesti niin ei lisää kilpailijoita, ja mopon piti kulkee lujempaa kuin Horttaman mopo eli yli 80Km/t. Tyttö kyytis kato karkuun.

[Galleristi]

Missä Vaasassa sijaitsee kuvan talo.
Galleristi on poistanut kuvasta kaikki EXIF-tiedot

[Veikko Laakso]

Kuva #1928. Kyseinen hiljattain remontoitu rakennus köytyy osoitteesta Vöyrinkatu 19. VL

[Galleristi]

Edellinen kirjoittaja on täysin oikeassa.
Kuvan talo on Vöyrinkadulla.

[Kari Lajunen]

Tämän osan 11 http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3023-Kadonnutta-Vaasaa-etsimaessae-Osa-11.html ääntä ja väriä ja kokonaisuutta on kehuttu.

Täytyy myöntää, että kaikki olosuhteet suosivat.  Juuri ennen kuin kuvaukset aloitettiin tuli
ohut pilviharso koko taivaankannen ylle ja loi tasaisen valaistuksen mutta tunteen auringon-
paisteesta.  Raunioiden sisällähän ei tuule joten siitä ei tarvinnut piitata.

Tästä on tulossa vielä kolmas otos raunioiden ulkopuolelta.

[kamaroudari1]

Edesmennyt Vanhan-Vaasan Kauppias Lasse Grönlund < huvilanaapurini Petolahden Öjnassa> kertoili omakotitalonsa perustuksia kaivettaessa, esiintulleen kivikellarin ja muuta asumisen jäännettä. Samaten Kaupin Leevi kertoili ympäristöstä löytyneistä esineistä.

[vaasanmatti]

Sigurd Brander peri Vaasan I apteekin enoltaan Herman Lindebäckiltä vuonna 1902. Tämä oli rakennuttanut vuonna 1862 valmistuneen komean asuin- ja apteekkitalonsa Vaasanpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmaan. Talon Vaasanpuistikon puoleinen osa oli alun perin lyhyempi, mikä näkyy tämän postikortin kuvassa. Kortti on päivätty 2.10.1909. Kortin lähettäjä on apteekkari Sigurd Brander, joka onnittelee vastaanottajaa tämän 50-vuotispäivänä.

Brander myi talonsa Vaasan kaupungille vuonna 1911 ja siirsi apteekkinsa Ylätorille Wolffin taloon ja sieltä Alatorille Unitas-taloon vuonna 1926.

Vaasan kaupunki pidensi Hallintotalon Vaasanpuistikon puoleista siipeä 1920-luvun lopulla. Perustustöissä kertyneitä maamassoja käytettiin Hietasaaren uimalan hiekkarannan perustana. Sen hiekka ajettiin Karperö-järven rannoilta.

Matti Kolppanen

Lähteitä:
Kaj Eklund, Vaasan Vanha Apteekki 225 vuotta 1763–1988, Fram 1988
Olavi Oksanen, Juttua Hietasaaresta, Uusi Vaasalainen 15.11.1995

[Pentti Suksi]

SOFIA ALBERTIINAN KIRKKO


Nykyvaasalaisilta nimi on jäänyt lähestulkoon unohduksiin ja tunnetaan nykyisin Vanhassa Vaasassa Mariankirkkona, josta on jäljellä enää rauniot. Mustasaaren kirkkoa peruskorjattiin v. 1749-1755 ja muodostettiin ristikirkoksi ja tässä  kirkko sai uuden nimen Sofia Albnertiinan kirkko " kaikkein armollisimman prisessamme kunniaksi".

Mutta kuka oli Sofia Albertiina? (1753-1829) Hän oli Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin tytär ja Kustaa III sisar. Lähes kahteensataan vuoteen ei Ruotsin kuningashuoneessa  ollut prinsessaa. Joten tämä oli historiallisesti merkittävä tapahtuma.

Kustaa III s. 1746 ja murhattiin 1792. Hän anasti itselleen vallan vallankaappauksella 19.8.1772.
Hänet tunnettiin tuhlaavaisesta ja omavaltaisesta elämäntyylistään. Kustaa III oli homoseksuelli
ja siitä huolimatta  oli naimissa. Hänet tunnettiin "pihtarikuninkaana", seitsemään vuoteen hän ei käynyt kuningattaren makuuhuoneessa. Tämä tilanne alkoi huolestuttaa hovipiirejä ja kysymys kuka oli
tulisi kruununperijäksi? Oli ilmeistä, että Sofia Albertiinan  mahdollisesta lapsesta tulisi kruununperijä.

Kustaa III antoi määräyksen, että Sofia Albertiina ei saa mennä koskaan naimisiin. Hovi järjesti kuninkaallisille yhteisen illan jonka seurauksena oli maalle syntyvä kruununperillinen. Hovijuorut kertoivat,
että kuningasta auttoi hänen tallimestarinsa. Kruununperillinen syntyi ja isänsä murhan jälkeen hänet kruunattiin kuninkaaksi nimellä Kustaa IV Aadolf. joka myöhemmin epäonnistuneen Suomen sodan jälkeen ajettiin maanpakoon. Hän kävi Vaasassa 1804 ja asui Aabraham Falanderin talossa. Joten he tuntivat toisensa. Falander oli kuningasmielinen ja ehdottomasti Ruotsin puolesta. Falander vangittiin ja karkasi Turusta Ahvenanmaalle. Siellä hän tapasi tuttavansa Kustaa IV Adolfin ja hän kuultuaan Falanderin tarinan, hän aatelioi Falanderin  Vasastjernaksi.

Kun Kustaa III perusti Vaasan hovioikeuden niin siitä kiitollisena Vaasalaiset halusivat kunnioittaa
Kustaan sisarta ja kirkon nimeksi annettiin Sofia Albertiina . Sofia Albertiinan elämä muodostui ankeaksi ja niinpä hän meni Saksaan ja kuoli Quedlinburgin nunnaluostarissa abbedissana v. 1829. Kovin paljon merkintöjä Sofia Albnertiinan elämästä ei ole.

Missä kohtaa Sofia Albertiinan kirkko muuttui Pyhän Marian kirkoksi ei ole tiedossani.

Pentti Suksi

[vaasanmatti]

Asiassa on ilmeisesti käynyt niin, että vaikka Mustasaren-Vaasan kirkko vuonna 1755 laajojen korjaustöiden päätyttyä nimettiin Sofia Albertinan kirkoksi, kansa nimitti sitä edelleen Pyhän Marian kirkoksi seuraavat 100 vuotta.

Matti Kolppanen

[Pentti Suksi]

Aikansa etsii niin löytää Vasan kirkkojen historiaa.

Mitkä oli Vaasan paloa edeltäneet kirkot?  Vaasan kaupunki perustettiin Mustasaaren kirkonkylään
ja kun Vaasa sai Örebron valtiopäivillä privilegot eli kaupunkioikeudet 1611 ja nimeksi Vaasa. Silloin jakaantui vaasa ja Mustasaari omiksi alueiksi. Ennen kaupunki oli Mustasaaren  kunta ja kirkonkylä.
Ensin oli Mustasaaren  kirkko eli nykyinen Marian kirkko. Professori Armas Luukko ei mainitse Pyhän Marian kirkkoa.
Mutta... mennäkseni kirkkohistoriaan. Kappelinmäelle 1200-luvulla rakennettiin puinen kappeli, jota ei voi oikein sanoa kirkoksi mieluummin saarnatuvaksi, se oli nimetty Pyhälle Marialle. 1300-luvulla rakennettiin uusi kirkko joka oli puinen ja tämä puukirkko oli nimetty Pyhälle Marialle. Sen tilalle rakennettiin Mustasaaren kirkko kivestä jota ei oltu nimetty millekään  merkkihenkilölle, mutta sitä kansa puhutteli edelleen edellisen kirkon muistoksi Pyhän Marian kirkoksi. Mutta se oli epävirallinen nimi
kunnes 1700-luvun lopulla nimitettiin Sofia Albertiinan kirkoksi, josta olen edellisessa jutussani kertonut.
Sofia Albertiinan nimi oli paloon asti ja sen jälkeen taas alettiin kutsua ikivanhan  perinteen mukaisesti  Pyhän Marian kirkoksi jolla nimellä nyt tunnetaan.

Eihän moni nykyvaasalainen tiedä,  missä on Pyhän kolminaisuuden kirkko? Se on nykyinen pääkirkko.

Pentti Suksi

[vaasalainen]

Kiitos Pentti runsaista tiodoista.  Auttaisit suuresti kaikkia maenneisyydestä kiinnostuneita, jos laittaisit mukaan aina myös lähdeluettelon.
T.P

[vaasanmatti]

Vaasan kirkkojen alkuajoista saa hyvän kuvan teoksista Vaasan historia I, II ja III. Niissä mainitaan lähteeksi teos Vaasa, vanha ja uusi kaupunki. Sen tekijät ovat Arne Appelgren, Lars-Ivar Ringbom ja Mirjam Lehtikanto. Jacob Tegengren on kirjoittanut teokseen luvut Mustasaaren kirkko ja Kirkko.

Tegengrenin mukaan Mustasaaren pitäjä sai ”otaksuttavasti” jo varhain keskiajalla ensimmäisen jumalanpalvelushuoneensa Kappelinmäelle. Pitäjän varsinaisen kirkon perustamisen tarkkaa ajankohtaa ei tunneta, mutta se lienee tapahtunut 1300-luvun lopulla. Tästä kirkosta tuli myöhemmin, kun Vaasa oli perustettu, pitäjän ja kaupungin yhteinen kirkko.

Kirkkoa laajennettiin ja kunnostettiin vuosina 1652–53 ja sata vuotta myöhemmin, vuosina 1749–55. Jälkimmäisen laajennuksen jälkeen sen vanha katolinen nimi Pyhä Maaria muutettiin Sophia Albertinaksi. Sen nimisenä se paloi vuonna 1852.

Matti Kolppanen   

[Veikko Laakso]

Tässä Matin kokoelmista hänen minulle lähettämä kuva tunnistettavaksi. Paikka kyllä löytyi, mutta mistä ?. VL

[Kari Lajunen]

Tässä Matin kokoelmista hänen minulle lähettämä kuva tunnistettavaksi. Paikka kyllä löytyi, mutta mistä ?. VL

 Villi arvaus.  Kauppapuistikko 20?

[Pentti Suksi]

Vaasan kirkkojen historiaa olen tutkinut Kolppasen mainitsemista lähteistä ja myöhemmän tutkimuksen tuloksista. Vanhin asiakirja joka mainitsee Mustasaaresta on vuodelta 1340. Tohtori Aimo Vuorinen
kirjoitti Vaasan kirkoista historiikkia ja kuten professori Armas Luukko Vaasan historia I-III osissa.
Krysseborgin linnan rakennutti suurdotsi Bo Jonin poika Grip 1370- luvulla ja linnanhistoriassa mainitaan, että rakennettiin Mustasaaren kirkonkylään. Tutkijat ovat todenneet, että nykyisen kirkonrauniot ovat myöhäisempää perua. Vuorinen mainitsee, että kun Vaasa perustettiin 1606, niin oli 350 vuotta vanhempaa
Mustasaaren aluetta. Luukko ei mainitse pyhän Marian kirkkoa, vaan Mustasaaren kirkko. ja sitä se varmaankin oli Kun kaupunki perustettiin ei tehty erillistä seurakuntaa Vaasalle, vaan sen katsottiin kuuluvan Mustasaaren seurakuntaan. Kaupungin perustamisen jälkeen alettiin kirkkoa kutsua Vaasan ja Mustasaaren maaseurakunnan nimellä.

Vanhan emäseurakunnan keskus lienee ollut Kappelinmäellä ja tämä todentui kun 1780-luvulla perustettiin
hautausmaa Kappelinmäelle, kun hautoja kaivettaessa tuli vastaan ihmisen jäänteitä. Näin tuli vahvistusta vanhaan perinnetietoon. Perinnetieto kertoo, että kappeli olisi nimetty Pyhälle Marialle. Raunioitten paikalla oli puinen kirkko joka myös oli myös nimetty Pyhälle Marialle ja tätä kautta on nimitys siirtynyt  uudelle kivikirkolle.

Tässä ollaan vähän saman ongelman ääressä kuin nyt kysyisi nykyvaasalaiselta, missä on Vaasassa Pyhän kolminaisuuden kirkko.  Harvapa tuota tietäisi. Kun Sofia Alpertiinalle nimettiin Vaasaan oma kirkko, niin aikojen saatossa nimi unohtui, eikä sitä Venäjän vallan aikana enää kysytty ruotsalaisen prinsessan perään. Näin ikivanha kirkon nimi tuli uudelleen kansan suuhun ja nyt sellaisena säilyy.

Pentti Suksi

[Veikko Laakso]

Tässä Matin kokoelmista hänen minulle lähettämä kuva tunnistettavaksi. Paikka kyllä löytyi, mutta mistä ?. VL

 Villi arvaus.  Kauppapuistikko 20?

Pieleen meni. VL

[Pentti Suksi]

Jatkan vielä Vaasan kirkoista ja siitä mistä vähemmin puhutaan. Vaasan palon jälkeen vaasalaiset olivat hetken vailla kirkkoa. Jumanpalvelukset pidettiin Kustaan torilla nykyisen Mustasaaren kirkon edessä joka silloin oli Vaasan hovioikeus. Väliaikauinen kirkko vbalmistui 1852 marraskuussa.

Väliaikainen kirkko rakennettiin sairaalanmäelle silloisen lääninsairaalan ja lainajyvästön välille. Väliaikanen kirkko tehtiin yksinkertaisista laudoista hirsikehikolle. Lattia oli niin ikään yksinkertainen vailla täytettä. Kirkko oli pohjois-eteläsuuntaisesti. Kirkkoon johti kaksi ovea toinen idästä ja toinen eteisineen pohjoisesta. Nykykäsityksen mukaan kirkko oli enimmäkseen lato kuin kirkko ja koska seinät tehtiin kosteista laudoista, niin kuivuessaan tuli lautojen väliin isot raot. Sakaristo oli alttarin takana kirkon eteläisellä sivulla Vain sakaristo oli tehty hirsistä jossa oli lämmityslaite. Altteritaulu oli kiiressä palavasta kirkosta  irtileikattu ja on nykyisin mustasaaren kirkossa. Kirkkoon oli kiireessä tehty tapuli jossa oli uudelleen valettu palaneen kirkon malmista tehty kello. Kello oli kuulemma aika rumaääninen.
Väliaikainen kirkko oli heikosti tehty ja oli käytössä 10 vuotta kunnes jumalan palveluksia alettiin pitää uudessa kaupungissa, ensin hovioikeuden aulassa ja sitten vielä keskeneräisessä kirkossa.

Mahtoi varsinkin kovilla talvipakkasilla kirkossa käynti olla kärsimystä, mitään lämmityslaitteita ei ollut.
Mutta herngen ravintoa kuitenkin janottiin näinä vaikeina aikoina.

Pentti Suksi

[Pentti Suksi]

En yleensä arvoittele, mutta sallittaneen pikku poikkeus. Raastuvankatu 1:ssä asusteli isä-herkoon kanssa Anttilan Hermanni. Keistähän on  kysymys?

[herkkoo]

 Väliaikanen kirkko tehtiin yksinkertaisista laudoista hirsikehikolle.  Nykykäsityksen mukaan kirkko oli enimmäkseen lato kuin kirkko ja koska seinät tehtiin kosteista laudoista, niin kuivuessaan tuli lautojen väliin isot raot.

Mahtoi varsinkin kovilla talvipakkasilla kirkossa käynti olla kärsimystä, mitään lämmityslaitteita ei ollut.
Mutta herngen ravintoa kuitenkin janottiin näinä vaikeina aikoina.

Oikeestaan mikään kirkko ei tuota kummempi tarvitsisi edes olla, penkitkin vois olla höyläämätöntä lankkua

.

[Pentti Suksi]

Eipä kukaan ole arvannut. Raastuvankatu 1 on nykyään Koulukatu 1. Siinä asui isä ja poika. Isä oli kamarineuvos Herman Rosenberg ja poika on Herman Anttila joka sai nimekseen Herman Antell.
Poika oli Suomen rikkain mies ja Suomen rikkain nainen oli siihen aikaan Aurora Karamzin joka perusti diakonissa laitoksen. Hänen lähisukulaisensa Stjernvall asui Vaasassa Kustaantorin varrella ja nykyään siinä talossa asuu taiteilija Frits Jakobson. Herman Antell keräsi taidetta huomattavan kokoelman sekä rahakokoelma on pohjoismaitten suurin. Hänen lahjoitusvaroillaan rakennettiin Suomen kansallismuseo. Herman Rosenberrg koulutti poikansa lääkäriksi. Antell omisti talon Pariisin keskustassa ja vietti kesät koulukatu 1:ssä. Hänen jälkeensä asui talossa lääkäri Lorentso Runeberg joka oli kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin poika.

[Peippo]

Minulla olisi mielenkiintoinen kuva Pyhän Marian kirkosta ennen paloa 1852, mutta kuvan siirto Galleriaan ei nyt onnistu. Onko täynnä vai jokin huolto menossa.

[Kari Lajunen]

Minulla olisi mielenkiintoinen kuva Pyhän Marian kirkosta ennen paloa 1852, mutta kuvan siirto Galleriaan ei nyt onnistu. Onko täynnä vai jokin huolto menossa.

Siihen on kaksi syytä.

1.  Palvelin ei huoli vanhojen nimimerkkien kuvia.

Jos nimimerkkisi on liian vanha saat sen selville siten kun yrität ladaka kuvaa palvelimelle
niin se antaa viisi riviä jotta voit ladata viisi kuvaa.  Valitettavasti yksikään kuva ei päädy
galleriaan vaan bittitaivaaseen.  Tässä tapauksessa sinun tulee avata uusi nimimerkki
tai pyytää koodi jolla lataat sen jollekin avoimelle nimimerkille kuten "Vieras."  Tämän jälkeen
sinua voi kohdata ongelma numero 2.

2.  Kuvasi on liian iso.

Jos nimimerkkisi on kelvollinen eli uudempi niin saat vain yhden rivin jonka oikeassa reunassa
on mahdollisuus klikata "lataa kuva" ja silloin se onnistuu ellei kuvasi ole liian iso.  Kuvan
koko pitäisi olla alle 1Mt niin se pitäisi latautua.

Voit myös soittaa minulle 0468115079 nimimerkkinä nimesi ja numerosi pysyvät vain minun
tiedossa tai voit sähköpostittaa lajunen at vaasalainen.com halutessasi lisätietoja.  Ehdotan
soittoa niin opastan samantien mikäli työstäni muuten pystyn.

[Veikko Laakso]

Rafael Olinin ottama kuva, kauppapuist.24  Tämä täydentää Muistikuvia Vaasasta kirjoitelmaani. VL

[Veikko Laakso]

Tässä Olinin kuva , Kauppapuist.34 -liittyy kirjoitelmaani. Tässä kuvassa rakennuksen pohjoispäähän on tehty myös liikehuoneisto, Ovi ja suurempi ikkuna lisätty. Kuva on vuodelta 1963

[Veikko Laakso]

 Tämäkin Olinin  kuvia, vanha rantamaantien alku vähän ennen moottoritien rakentamista. Edelleen Muistikuvia Vaasasta. VL

[Veikko Laakso]

Kuva #1939, johon ei ole löytynyt arvauksia oli osoitteessa Kirkkopuistikko 20. VL

[Kari Lajunen]

Kadonnutta Vaasaa etsimässä osa 12

Klikkaa kuvaa nähdäkisesi videon


Pyhän Marian kirkon ympäristö.

Kujanjuoksu.

Ovatko kaupunkilegendat totta?

Kertoja Pentti Suksi

Kuvaaja Kari Lajunen

[vaasanmatti]

Veikon esittelemän Rantamaantie-kuvan (#1951) rinnalle sopii tämä Montinin kirjakaupan postikortti 1900-luvun alusta.

Matti Kolppanen

[Veikko Laakso]

Muistikuvia Vaasasta-Veikko Laakso olen kertonut tuosta Matin esttelemään kuvaan liittyvistä muistoista, kuvakin on siinä #8. VL

[Pentti Suksi]

Olen selostanut kadonnutta Vaasaan Mariankirkon raunioilta. Selostukseni nojautuu myöhäisempään keski-aikaan, josta tänään romantisoidaan ja kaunistellaan kyseistä 1600-1700 luvin aikaa. Olen tutkinut mielenkiinnolla sen  ajan sosiaalihistoriaa.

Kirkko ja kirkkomaa kertovat sen ajan aika- paikka ja kulttuurisidonnaisuudesta. Silmiinpistävintä on eriarvoisuus
ja se näkyy hautapaikoista. Hautausmaan topografia ilmentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Parempiosaiset haudattiin kirkon lattian alle ja sinne pääsi meritoituneet sukujen jäsenet. Ylemmät virkamiehet, aateliset, ritarit ja varakkaammat porvarit  saivat leposijansa kirkon lattian alta. Kirkkopihan  itä-etelä suuntaan haudattiin porvareihin kuuluvat ja pohjoispuolelle  tavalliset vaasalaiset. Varakkaat porvarit haudattiin itä-eteläsuuntaan, koska idästä nousee aurinko ja sen myötä tapahtuisi Kristuksen toinen tuleminen  maanpäälle. Kirkon pohjoispuoli oli pimeyden ja paholaisen suunta. Pohjoispuolella olibat nimettömät rivihaudat jotka oli luotu umpeen.

Varakkaiden hautoja ei luotu umpeen ja siinä noudatettiin kirkollista opetusta. Sielun kuolemattomuutta,
ruumiin ylösnousemusta. Avonaisesta haudasta ruumiin oli helpommin päästävissä ylös, näin uskottiin. Hautaa ei peitelty vaan pantiin laakakivi haudanpäälle tai laudoista tehty rakennelma, Haudat oli kivestä tai hirsistä tehtyjä hautakellareita. Tämä hautaustapa tuotti monenlaista ongelmaa. Avonaisesta haudasta kirkon lattian alla kuin kirkkomaalla tuotti melkoisia hajuhaittoja.. Tästä hautaustavasta alettiin 1800-luvulla  luopua. Mutta yhteiskunnallinen eriarvoisuus säilyi ja on nähtävissä tänäpäivänäkin.

Vainajan sosiaalinen  asema tuli monin tavoin esille. Jos talossa oli kuusi lehmää piti yhden lehmän antaa papille maksuna "ruumistuolista". Köyhemmilta perittiin  vähemmän ja paikka hautausmaalla oli sen mukainen.

Jos tämän päivän ihminen tulisi kirkkomaalle, niin olen  vakuuttunut, ettei hän astuisi kirkonporttia sisemmälle. Niin ajat ja tavat muuttuneet.

Pentti Suksi

[Pentti Suksi]

Edellä kuvasin Vanhan-Vaasan sosiaalihistoriaa ja kaupunkielämän eriarvoisuutta. Oman lukunsa muodostaa ne, jotka olivat rikkoneet  Mooseksen kymmentäkäskyä. Tällaisia ihmisiä ei voitu haudata kirkkomaahan. Vankilarangaistus tuli vasta silloin kun säädettiin uusi ruotsinlaki  1734. Aikaisemmin oli vangittuna ainoastaan tutkintovangit joko raatihuoneen kellarssai tai kämnerioikeudessa. Tutkintovankeja pidettiin myös Mustasaaren kruununvankilassa.

Raskaimmat rikokset yhteiskuntaa ja kirkkoa kohtaan eli ne syntisemmät rikokset olivat noituus, lapsenmurha, täysjärkisen itsemurha ja aviorikos. Henkirikoksista tuomiot olivat lievempiä vaikka kyllä siitäkin sai kuolemantuomion.

Roviorangaistus oli raskain rangaistus  ja sen sai noituudesta, kerettiläisyydestä ja lapsenmurhasta. Ruumiin polttaminen tarkoitti sitä, että ihminen pysyvästi erotetaan yhteisöstä ja siltä tuhotaan ruumiin ylösnousemusmahdollisuus sekä tuhottiin tuomitun sielu. Itsemurha oli vakava rikos, se oli rikos kirkkoa, jumalaa ja yhteiskuntaa vastaan ja samoin poltettiin. Edellä mainittujen polttamiset suoritti pyöveli. Näin mestatun yhteys katkaistiin eläviin ihmisiin ja sukulaisiin. Samalla heitä ei haudattu kirkkomaahan vaan tuhkat siroteltiin lähimetsiin. 1600-luvulla ei saanut kirkkomaahan haudata kastamattomia lapsia ja murhalapsia.  Myöhemmin ne haudattiin kirkkomaan pohjoislaidalle tuntemattomina. Tuntemattomat vainajat eivät saaneet sijaa kirkkomaasta vaan he haudattiin kirkkoaidan toiselle puolelle. Hirtetyt, mestatut ja vankilassa kuolleet pyöveli hautasi hirsipuun alle.

Onhan se kolkkoa historiaa, mutta tosiasiaa. Aviorikoksesta sai silloin kuolemantuomion, tänään saa kuvansa lehtiin ja pääsee lööppeihin. Näin elämä muuttunut.


Pentti Suksi

[Veikko Laakso]

Tässä VR makasinit aikojen alussa. Seuraavassa kuvassa tämän päivän näkymä VL

[Veikko Laakso]

 Tässä makasiinien nykyvaihe 26.7.2012. Päivän Pohjalaisen kertomana. VL