Aihe: Kadonnutta Vaasaa etsimässä

[Veikko Laakso]

Tässä Matin kuvassa #1889 näkyy hyvin miten Vaasanpuistikon koivut eivät ole vielä uusiutuneet Centrumin palon (1959) aiheuttamasta kuumuudesta. Huomauttava myös, että puistikon siivojattarella työkaluihin kuului pärekoppa.VL

[vaasalainen]

Löytyisikö täältä muistikuvia Varon kirjakaupasta ja Varon suvusta.  Ylläpito on saanut seuraavan viestin:

"Matkailemme Tampereelta Vaasaan kolmeksi päiväksi ensi maanantaista alkaen, tyttäreni ja hänen kahden tyttärensä kanssa. Tiedossani on, että Varon talo on ollut Laihialla. Löysin heinäkuussa 2012 netistä Ylä_Varon.

Isäni Eino K. Varon isällä (1903-1958) J.R. Waro ja puolisollaan Hilja (os. Nyberg) oli vuonna 1904 perustettu kirjakauppa Vaasassa ja kahdella isäni tädillä oli Varon kahvila Ilmajoella. Olen lapsuudessani käynyt noissa paikoissa.

Muistelen, että isäni puhui Jaakko sedästä; Olisiko Jaakko Varo: Kunniamerkkien luettelosta löytyi isäni veli Tauno Varo, luutnantti. Sivuilta löytyi myös Matti Varo, kuollut 24-vuotiaana 1918 Kangasalalla vahingonlaukaukseen ja haudattu Laihian sankarihautaan (hautaustapa epäselvä)."

ystävällisin terveisin
Anja Danska

[Veikko Laakso]

Waron kirjakauppa oli 40-50 luvulla Lassila & Tikanojan talossa Hovipuistikko 19. Sieltä ostettiin kaikki koulukirjani, kun kävin lyseota.VL

[vaasalainen]

Näin minäkin muistan.  Kävikö siinä sitten niin, että kirjakaupan osti opettaja, kokoomukselainen kunnallispoliitikko ja "aunuksenkävijä" Kalle Kivistö?  

Myöhemmin kauppa siirtyi ns. Kineman taloon Kauppapuistikon ja Rauhankadun risteykseen. Vai vaivaako dementia?

Kalle Kivistö toimitti vuonna 1959 vaasa-aihaeisen kirjan "Puistojen ja meren kaupunki".  Hän oli muistaakseni myös Vaasan kaupunginteatterin hallituksen jäsen.

[Veikko Laakso]

Tuntuu hieman vaivaavan. Kivistön Kallen kirjakaupalla ei ollut tekemistä Waron kaupan kanssa, koska samaan aikaan Vaasassa oli neljä kilpailevaa kirjakauppaa: J.R.Waro, Montin, Gros ja nuorimpana Vaasan kirjakauppa (Kivistö). Tämä toimi pitkään "Iriksen" talossa, muutti sitten saman kiinteistön Rauhankadun puolella olevaan puurakennukseen ennen lopettamista. Siinä nykyisin taulu ja kehysliike. Näistä vanhoista Kirjakaupoista enää jälellä vain Gros, sekin nykyään Vasaborgin talossa.  
Kivistön toimittama ensimmäinen Vaasa kuvateos, Meren ja puistojen kaupunki on vuodelta 1956 (WSOY)
Kivistö oli Vaasan näyttämön johtokunnan jäsen, kaupungin teatteria ei vielä ollut.VL

[Henry Eklund]

Rupeaa olemaan niin paljon materiaalia että jonkun pitäis tehdä ihan kirja niin monet vanhat joilla ei ole nettiä pääsis nauttimaan. Mäkin haen siskolta albuumin jossa paljon kuvia Pumpulin enkeleistä ja palokunta juttuja+tansseja puusaaressa, Vaasan historiaa myös.Myös merihistorian Lintalaa pitäisi ihan haastatella ja siellä olevia aarteita kuvata eikä automuseota sovi jättää väliin. Työ olisi kova kun paljon ihmisiä pitäisi haastatella mutta osaavalle löytyisi materiaalia, voisi jopa olla hyvä ettei tekijällä olisi Vaasa taustaa niin olisi puolueeton ja virheitä sitten korjaisimme täällä. Joku nuori jonka opintoihin tuo sopisi kävis vaikka lopputyöstä ja auttajia kyllä löytyy ja samalla uusia kuvia.

[vaasalainen]

Palosaaren kansakoulun pihamaalta saakka tuttu Toivo Mandell lähetti tämän aikanaan vaatimattomalla laatikkokameralla otetun kuvan varustettuna kysymyksellä:

Missä tämä paikka on ja mitä kertovat kuvassa olevat talot, joita ei enään ole olemassa.? Aikanaan taitelija Reino Selkeäaho kuvasi tätä maisemaa ahkerasti tauluihinsa.

[Veikko Laakso]

Arvelen kuvan esittävän aluetta mihin Ruukinkartano rakennettiin, kuvattu pohjoisesta päin. tai mahdollisesti Dahlinin mäen maisemia. VL

[Risto Helin]

Tuo kyseinen taiteilija maalasi ahkeraan ns. lemmenkujaa , joten luulen tuon olevan sieltä.

[herkkoo]

Palosaaren kansakoulun pihamaalta saakka tuttu Toivo Mandell lähetti tämän aikanaan vaatimattomalla laatikkokameralla otetun kuvan varustettuna kysymyksellä:

Missä tämä paikka on ja mitä kertovat kuvassa olevat talot, joita ei enään ole olemassa.? Aikanaan taitelija Reino Selkeäaho kuvasi tätä maisemaa ahkerasti tauluihinsa.

Onko tuo kuvassa näkyvä putki viemäriputken pää?

.

[Risto Helin]

Mielenkiintoinen yksityiskohta tosiaankin , en ole asiasta varma mutta muistelisin ko. alueelle kannettiin vesi kuhnankulmasta ja tarpeet tehtiin ulkohuuseissa.

[vaasanmatti]

Vaasalainen on saanut J.R. Waron kitjakauppaa koskevan tiedustelun (#1891).

Juho Waro muutti Vaasaan vuonna 1904 opiskeltuaan Helsingissä Liikemiesten Kauppaopistossa ja työskenneltyään maineikkaassa Minervan Kirjakaupassa. Hän perusti Vaasaan kirjakaupan heti vuonna 1904. Sen osoite oli Pitkäkatu 35, Hietasaarenkadun kulmassa. Kun Hovioikeudenpuistikko 19:ssä toimiva Matti Sarion kirjakauppa lopetti toimintansa, Waro siirsi liikkeensä siihen vuonna 1905. Kirjakauppa toimi siinä seuraavat 60 vuotta.

Tämä postikortti on Waron vuoden 1906 ensimmäisestä, viiden kortin sarjasta. Siinä on se rakennus, johon Waro muutti Pitkäkatu 35:stä. Kun talon purku uuden liikerakennuksen tieltä alkoi vuonna 1938, Waro joutui evakkoon mutta vain saman tontin Pitkänkadun puoleiseen rakennukseen (#1370). Lassila & Tikanoja Oy:n liikepalatsin valmistuttua vuonna 1940 Waro muutti takaisin entisille sijoilleen mutta modernempiin tiloihin.

Liikkeen yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1943. Juho Waro kuoli vuonna 1950. Vuonna 1963 osakekanta myytiin SOK:lle, joka siirsi toiminnan tavarataloonsa Ylätorille.

Matti Kolppanen

[vaasalainen]

Topin (Mandell) vastaus:

Vastaus:  Talo, joka on tästä edustalta purettu, oli Gunnar Talqvistin omistama ja jolla oli myös pihassa puusepänverstas, jossa aikoiässä Tnaa koottiin laatikoita Puuvillatehtaalle ja myöhemmin siellä tehtiin  kalja ja limsakoreja Pukin Panimolle.  Vieressä edutalla kuleva tie on Hauentie ja tämä purettu puutalo sijaitsi Kaivotiellä, sen loppupäässä.. Yllä olevat talo kuuluivat ns. "Lemmenkujalle."

Tässä hiukan lisätietoa Lemmenkujasta

http://artcity.blogspot.fi/search?q=lemmenkuja

[Pentti Suksi]

Palaan tuohon vaasanpuistikko 17 ja 19 olevalle tontille. Missä nyt on Halpa-Halli se sijaitsee  ensimmäisessä kasupungin osassa Pitkänlahden kadun ( nyk. asemakatu) ja Vaasan puistikon kulmauksessa. Asemakatu valmistui  ajokuntoon 1861 ja Vaasan puistikko 1858 ja risteyksessä  oleva kulmatontti myytiin värjäri Nils Janssonille hintana 41 hopearuplaa ja asemakatu 6 myytiin 1861 kirjansitoja Anton Anderssonille. 22 hopearuplasta. Vuosi oli 1861.

Andersson joutui luopumaanm kiinteistöstään vaimonsa kuoleman jälkeen 1882 ja tontin osti räätäli Karl Vilhem Gros. Tontilla oli pieni asuinrakennus ja leivintupa. Rakennukset suunnitteli Zetterberg Talossa oli  1904 matkustajakoti joka sai myöhemmin nimeksi Rautatiehotelli v. 1920. Tonttia sanottiin Grosin tontiksi. Gros puratti 1885 saadakseen tilaa pihaan suunnitellulle uudelle asuinrakennukselle.
Värjäri rakennutti kulmatontilleen  vinkkelitalon 1862. Hänen vävynsä kauppias Dahlgren osti talon Janssonin konkurssipesältä 1864.

Tällä tontilla asui viinatehtailija Vilho Pasi. Samalla tontilla olki viinatehdas jonka aluksi omistyi G.H. Pesonen
hän myi tehtaan  polttomestari Pasille.

Tässä Grosin tontilla on myös toisenlaista historiaa. Suomen ensimmäinen  työväen yhdistys perustettiin
Vilho Pasin talossa joukuun 2. päivänä 1883. Tilaisuuteen olivat kokoontuneet tehtailija Wilho Pasi, tehtailija Wilho Lumen, ompelija Jaakko Ahonen, reaalikoulunvartija Juho Myntti, maanmittauskonttorin kirjuri Juho Silverberg, tehtaan työmies  Matti Koskinen. pika-ajuri Jaakko Järvinen, työmies Rikarti Martonen, kivenveistäjä Juho Myntti, kaivertaja Matti Sippola ja ylikonstaapeli Kaarlo Alvar Lundqvist ( Lehtikanto).

Tehtailija Pasi oli työläisrientojan kannattaja ja avusti työväen yhdistystä ja alkoi julkaista Suupohjan Työmiestä jonka päätoimittajana oli K.A.Lundqvbist ( Lehtikanto). Pihassa toimi myös työväen ruokala.
Grosin tontin myömmät omistajat oli K.V. Hasselblat ja räätälimestari Norrgård.

Tässä aivan lyhyesti varhaisinta historiaa.

[AD]

Kyseinen tontti sekä sen tapahtumat kiinnostavat minua, voisitko Pentti avata tietolaariasi hiukkasen, myös tuo viinatehtaan sijainti tontilla kiinnostaa.

[Kari Lajunen]

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon


Nyt olemme Vanhassa Vaasassa missä Vaasa syntyi.  Ennen Vaasaa syntyi Mustasaaren pitäjä.
Videolla selviää, että koko raunioiden ympärys on ruumiiden päällä.
Video Kari Lajunen.  Kertoja Pentti Suksi.

Pahoittelen pientä äänen särkymistä.

[Pentti Suksi]

Kiitos vastauksestasi AD. Minulla oli vieraita ja siksi vastaukseni viivästyy.
Tutkin asiaa hyvin tarkasti rakennusselostusten mukaan ja valokuvien perusteella ja tulen siihen käsitykseen, että Vilho Pasin viinatehdas oli tontin laidalla palokujaa vasten. Viinatehdas meni konkurssiin 1886. Siitä olisi aivan oma lukunsa, miksi konkurssi tuli. Sanotaan näin, että kateus vie kalatkin vedestä.
 Pihassa oli lipputanko jossa oli vuosiluku 1879. Tämä viiri oli Pasin ajoilta. Vaasanpuistikko 17 kohdalla oli Zetterbergin suunnittelema talo ja alkuaan siinä oli kuusi huonetta joista neljässä oli kaakeliuunit. Talossa oli aluksi matkustasjakoti, joka sai myöhemmin  nimen Rautatiehotelli 1920 luvun alussa. Vanhassa asemapiirustuksessa oli  ns. Astorin laidalla oli leivintupa, mutta uusi omistaja Gros puretti sen ja rakensi siihen asuinrakennuksen vilpoloineen.
Tislaaja P.H.Pesonen myi viinatehtaansa Pasille 1879 ja muutti tehtaansa Pitkäkatu 32-34:een mutta säilytti priviegiot itsellään. Vanhainkoti Fylgia perustettiin hänen jättämillään varoilla.

Tässä aivan, ehkä liiankin lyhykäisesti, tontin historiaa.


Pentti Suksi

[vaasanmatti]

Suksi kirjoittaa toistuvasti Zetterberg. Vaasan asemakaavan tekijän nimi olisi syytä kirjoittaa oikein.

Matti Kolppanen

[vaasalainen]

Olen käynyt ent. vaasalaisen Lars Lindellin kanssa keskustelua vaasalaisista makkarataehtaista.  Tässä uutta tietoa tähän ketjuun

  

"Vaasan makkaratehtaat: Beltznerin tehdas sijatsi Korsholmanpuistikoilla, mäessä Koulukadun ja Rantakadun välissä, vankilan yläpuolella, vinosti Ev.Folkhögskolania vastapäätä. Olisiko osoite noin Korsholmanpuistikko 3 ??
    Poulseninh makkaratehdas oili Kauppauistikko 36:n pihassa.

    Näin kertoo ei-niin-aivan-vanhat vaasalaiset ! Mistäköhän löytyis vielä kuvamateriaalia ??
    Klinkmann oli kait myös Rantakadulla,(nro 26, 28 tms) lähempänä Hietalahdenkatua

Lars Lindell

[vaasalainen]

Anja Danska jatkaa keskustelua Varon kirjakaupasta meiliviestissään.  Toivottavasti saamme Anjan tänne keskustelemaan.  Viesteissä on syntynyt ajatus vaasalaisesta postikorttikirjasta.

"Kiitos vastuksista!
Kirjan tekemisen ajatus on mukava. Valokuviksi kaikki Waron kirjakaupan postikortit. Onko siellä mukana myös sisäkuva, jossa useita henkilöitä (5-6)?

Tieto isoisän työskentelystä Minerva kirjakaupassa oli uusi. Lapsuudessai kuulin kerrottavan, että isovanhemmillani oli Helsingissä paperikauppa isäni syntymän aikaan vuonna 1903. Olisiko ollut Museokatu?

Kirjaan saattaisi olla mukava saada myös Varon talon kuva Laihialta. Ehkäpä isotätien kahvila Ilmajoella.

ystävällisin terveisin Anja D.

[Galleristi]

Klikkaa kuvaa suuremmaksi



Mistä Vaasassa olevasta rakennuksesta tämä on?


Kuva-arvoitus 2.  Klikkaa kuvaa suuremmaksi



Entä missä on tämä noin sata vuotta vanha rakennus?

[Veikko Laakso]

Hugo Klinkmanin makkaratehtaasta, osoite Rantakatu 29,  on perusteellinen selvitys Vaasa-opiston, Vaasa 400 opintopiirin toimittamassa kirjassa: Rantakatu - helmi Vaasassa (Scriptum 2010). Kirjaa on edelleen saatavissa vaasalaisista kirjakaupoista. Samassa kirjoituksessa Britha Antila valottaa myös muita Vaasassa vaikuttaneita makkarantekijöitä. Klinkmanin eräitä reseptejä osti Snellmanin makkaratehdas Pietarsaaresta.
Nymanin makkaratehdas aloitti Vaasassa osoitteessa Pitkäkatu 83 entisissä öljyn puhdistuslaitoksen tiloissa, muutti sitten entisen Valion /Fritz Staufferin meijerin tiloihin, Pitkäkatu 66 ja toimi siellä lopettamiseen saakka.
OTK:n lihanjalostustehdas on toiminut "Valkolinnan"tiloissa.
Karjakunnan tuotanto oli aluksi Palosaarella, Kapteeninkatu 25 (Veikko Takalan myöhemmin omistama kiinteistö), Karjakunnalle valmistui sittemmin suuri tuotantolaitos Korsholman puistikon loppupäähän.
Edellä mainitussa kirjassa on myös Rauno Grönbackan laatima kirjoitus makkarantekijä Otto Belzneristä, Rantakatu 20. Kirjassa myös runsas kuvitus molemmista makkarantekijöistä. VL

[Veikko Laakso]

#1910 Malmöntalon seinältä löytynee kyseinen vaakuna. VL

[vaasalainen]

Kuulin kolmisen viikkoa sitten, että tässä kulmarakennuksessa (Ajurinkatu-Asemakatu) olisi ollut vielä 40-luvulla ollut leipomo.  Olisikin mukava jos tänne saataisiin kerättyä tiedot Vaasasa toimineista leipomoista, makkaratehtaista. limonaditehtaista, saipputehtaista ja tupakkitehtaista.

Ja mikä ettei tinureista, suutareista ja räätäleaistä.

[Galleristi]

#1910 Malmöntalon seinältä löytynee kyseinen vaakuna. VL

Aivan totta.  Se on Malmöntalon seinältä.

[Pentti Suksi]

Valitettavasti Grosin tontin juttuu oli päässyt painovirhepaholainen, muttas virhe ei ollut minun,
se oli käyttämässäni lähteessä. Setterberg ja Zetterberg. Pahemopiakin mokia kirjapainoalalla tunnetaan.

[Pentti Suksi]

Pidän valitettavana ilmiönä Vaasassa sitä, että meiltä puuttuu aito kotiseutuhenki ja -aate.
Ei osata puhaltaa yhteiseen kytösavuun. Itse olen Kauhajoelta lähtöisin ja oppinut pienestä pojasta
kotiseututietoisuuden. Oli Kauhajoki-seura, jossa tehtiin ja tehdään hyvin arvokasta kotiseututyötä. Tallennetaan vanhaa perinnetietoutta, kylähistoriaa ja museotoimintaa. Tulokset ovat olleet vuosikymmenten aikana hyvin arvokkaita. Joka vuosi julkaistaan "Kauhajoen Joulu-lehtä"  murresanakirjaa,
Kauhjoen historia jne jne. Arvokasta työtä kotiseudun hyväksi.

Vaasassa on puute, jos jotain ehkä tiedetään, sitä mitätöidaan, väheksytään.
Se ei ole oikea suunta jos ajatellaan  rakkautta omaan kotiseutuun. Meidän historiassa on melkoisia aukkoja, tuntemattomia asioita. Jos joku harrastaa kotipaikan historiaa, niin hän jää kovin yksin asiansa kanssa. Kun ihminen kuolee, siinä haudataan aina kappale kotiseudun historiaa, ei ainoastaan henkilöhistoriaa.

Historian edessä tulee olla nöyrä ja utelias, silmät tapilla ja korvat hörössä. Oppia kuuntelemisen jalo taito.

Jussi Kangas eläissään ehdotti monta kertaa Vaasan historiallisen seuran perustamista. Ajatus on hyvä ja kaunis. Kankaan mukaan seura julkaisee ja kustantaa Vaasan kotiseutuhistoriaa. Vaasan 400-piiri on tehnyt
arvokasta työtä ja siitä suuri kiitos. Arvokasta työtä jälkipolville. Olisiko paikallaan perustaa Vaasa seura ja jos sellainen on joskus ollut, niin herättää se henkiin.

Tämä aika on hyvin hektistä ja asiat unohtuu liian nopeasti. Menneisyys on oppimista varten, ei häpeämistä varten.
Etsittäisiin etsimme yhdessä toistamme tukien kadonnutta Vaasaa. Kirjattaisiin jälkipolville miten täällä on eletty.

Pentti Suksi

[Henry Eklund]

Hyvä idea ja kannatan täysin, vanhat ihmiset vie hautaan arvokasta tietoa ja perikunta laittaa kuvat jätteenkäsittelyyn. Arvokas tieto tuhoutuu.

[vaasalainen]

Tässä lisälehti siihen, mistä Pentti Suksi kirjoitti:  Ei mitään puolusteltavaa:

http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Olisi_pit%C3%A4nyt_kuunnella

[Veikko Laakso]

# 1910 kuva n.o 2  Pihanäkymä on hiljattain kunnostetusta entisestä kulkutautisairaalasta, Vöyrinkatu 40. VL

[Galleristi]

# 1910 kuva n.o 2  Pihanäkymä on hiljattain kunnostetusta entisestä kulkutautisairaalasta, Vöyrinkatu 40. VL

Tämä vastaus on aivan oikea.  Kuva otettiin pihan puolelta jotta se olisi vaikeampi arvata.
Talo on Vöyrinkadulla Konepajakadun risteyksessä.  Sisällä siellä on joissakin asunnoissa
tulisijat.

[Kari Lajunen]

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon



Osa 11

Pyhän Marian kirkon Kirkkosali

Kirkkosali on itse asiassa myös hautausmaa sillä kaikkein arvovaltaisimmat
haudattiin suoraan kirkon lattian alle ja kalman haju oli melkoinen.

Kertoja Pentti Suksi

Videon toteutus Kari Lajunen

[vaasanmatti]

Tässä kuvassa tuo Vöyrin/Konepajankadun kulmassa oleva talo (#1910) näkyy taustalla. Kesäaikaan vierailevat sirkukset pystyttivät telttansa mm. tälle kentälle.

Matti K.

[AD]

Kirjoitukseni kuulunee otsakkeen OT alle.
Mitä enemmän katselen näitä vanhoja otoksia/tutkailen mennyttä aikaa.
Sitä enemmänn harmittelen/arvostan tuota aikaa joka ei koskaan palaa takaisin.
Aikaa jolloin jeerpyyssä oli pari kinttupolkua sekä muutama mökki, aikaa kun kaikki oli toisin, oliko silloin paremmin ?
Sitä en tiedä, kuitenkiin näin tulevana Vaasalaisena otaksun niin.

[Henry Eklund]

Kyllä mopoaikana oli kiva käydä Gerbyssä riiustelemassa ku ne tytöt ei ollu niin tarkkoja tavarastaan kuin kaupungin neidit.