Aihe: Kadonnutta Vaasaa etsimässä

[Kari Lajunen]

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon (noin 03:00)

Aleksander Harjunpää veisti mm. Tiklaslammella olleen "Neidonryöstö" patsaan.


Videotiimimme aloittaa yhteistyössä historioitsija Pentti Suksen johdattelmana videosarjan
Kadonnutta Vaasaa etsimässä joka on lisänä varsinaiselle foorumikirjoitukselle.  Siksi videot
julkaistaan tässä osiossa eikä video-osiossa.

Tästä esitettiin traileri aiemmin.

Sarja alkaa Pentti Suksen johdattelemana kivenhakkaaja ja kuvanveistäjä Alexander Harjunpään
Vaasassa olevien töiden esittelyllä.  Työt ovat meille joka päivä nähtävillä mutta olemmeko
nähneet niitä?  Tiesimmekö niistä mitään?

[peili]

Onko tiedossa henkilöä joka tutkii Vaasalaisia sukuja, kiinnostaa mm Belsnerin makkaratehtaan suku

[Kari Lajunen]

Hartmanin talo ja Alexander Harjunpään kiviveistokset

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon.  (noin klo. 02:00)


Video:  Kari Lajunen

A Harjunpään kiviveistotyöt
Hartmanin talossa sekä
sodan pommitusten jäljet

Vaasassa on joitakin kivenhakkaaja Alexander Harjunpään kivitöitä.
Mm. Tilkaspuistossa oleva "Neidonryöstö" sekä Hartmanin talon
oven päällä olevat.

[Timo Rintamäki]

Vaasa hukassa

[Kari Lajunen]

Vaasa hukassa

Ei ole.  Tulee kolmas osa kun kerkeää.  Tarvitsen siihen kuvia tai videota vesitornista ja hallintotalosta.
Siksi kolmatta osaa ei vielä ole tullut.  Muuten se olisi jo tullutkin.

[Kari Lajunen]

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon. (noin 01:00)




Vaasassa on joitakin kivenhakkaaja Alexander Harjunpään kivitöitä.
Mm. Tilkaspuistossa oleva ”Neito ja peikko” sekä Hartmanin talon
oven päällä olevat "Työ"

Hartmanin talo vesitorni ja hallintotalo.

Tämä on tälläerää kolmas ja viimeinen jakso minkä Pentti Suksen
kanssa teimme.  Jatkoa toki on tulossa mutta se vaatii uuden
kuvauksen.

Tässä jaksossa Pentti Suksi kertoo Hartmanin talon historiasta sekä
valaisee hallintotalon alkuperäistä tarkoitusta.  Katsomme myös
edelleen Alexander Harjunpään kiviveistoksia vesitornissa.  Ne ovat
niin korkealla, että harva tulee niitä ajatelleeksi.

[Veikko Laakso]

Tässä täydentävää tietoa Hallinto eli apteekkitalosta. Johan Henrik Lindebäckin (1791-1854) vanhin poika  Herman Johan Lindebäck (1829-1902) rakennutti talon C.A.Setterbergiltä tilaamiensa piirustusten mukaan 1858-1862. Talon kuitenkin piirsi Setterbergin oppilas ja piirtäjä Albert Theodor Gellerstedt, Setterberg vain hyväksyi piirustukset allekirjoittamalla ne. Lindebäckin asuinkäyttöön tuli alakerran huoneita, käynti pihan puolelta ja apteekin käynti oli pääovesta Vaasanpuistikolta.YLäkerran huoneet vuokrattiin valtiolle kymnaasin käyttöön kymmeneksi vuodeksi.Apteekki toimi talossa 1862-1911, josta muutti Wolffin taloon ylätorille. Sigurd Brander, Lindebäckin sisarenpoika, joka oli jatkanut apteekkia, myi kiinteistön jo 1909 sovitulla kaupalla kaupungille. Kauppakirjat allekirjoitettiin kuitenkin vasta myöhemmin ja Apteekki oli muuttoon asti talossa vuokralaisena.
Tämä Vaasan vanhin yritys täyttää ensi vuonna 250 v.
Edellä kerrotut tiedot olen kerännyt Kaj Eklundin toimittamasta historiikista: Vaasan vanha apteekki 225 vuotta. VL

[Kari Lajunen]

Harva tietää, että maanjäristys on muokannut torin kaltevuuden ylä- ja alatoriksi.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon (noin klo. 22:00)

[Kari Lajunen]

Isäni Väinö Lajunen ryhtyi merimieheksi vuonna 1962.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.


Kuva Väinö Lajunen
Sitä ennen hän luultavasti alkoi kiinnostua laivoista koska löysin tämän kuvan hänen albumistaan.
Hän ei muista tarkemmin kuin, että kuva on 50-60-luvulta Vaasan satamasta.

[vaasalainen]

Tämä on ilmeisesti aivan liian helppo nakki.  Missä tämä patsas sijaitsee. Mikä on sen nimi ja kuka on sen veistänyt?

[Sundin Ukko]

Olen nähnyt tuon pystin jossakin.  Luulen että tässä on kompa.  Patsas saattaa olla pienoispatsas.

[Kari Lajunen]

Olen nähnyt tuon pystin jossakin.  Luulen että tässä on kompa.  Patsas saattaa olla pienoispatsas.

Sitä minäkin.  Se on kuin kopio Inkerinpuiston patsaasta mutta eihän  se se ole.

[Veikko Laakso]

Tässä Inkerinpuiston liikenteessä menehtyneiden muistomerkki, suunnittelija kuvaamotaidon opettaja Tauno Manninen. Muistomerkkiä täydentää Tea Helenelundin tekemä kuollutta lintua sureva tyttö-patsas.VL

[vaasalainen]

Siis Tea Helenelund on tunnistettu.  Mutta missä kuvan patsas sijaitsee?

[Risto Helin]

Olisiko erään Vaasalaisen taiteilijan haudalla, veikkaisin.

[vaasalainen]

Autetaan nyt sen verran että sadat ihmiset kulkevat patsaan ohitse joka päivä.

[herkkoo]

Autetaan nyt sen verran että sadat ihmiset kulkevat patsaan ohitse joka päivä.

Ei me olla jotain käveleviä ensyklopedioita niin kuin joku Pentti Suksi

Jonkin rakennuksen kyljessä oleva patsas...?

.

[toisen luokan kansalainen]

Ihan arvauksena heitän, että patsas sijaitsee Vaasan hautausmaalla.

[jekku]

"Tyttö ja siipirikkoinen lintu", taiteilija Tea Helenelund-Suomisen tekemä patsas on Vaasan Keskussairaalan pääaulassa.

[vaasalainen]

Jekku on oikeassa.

[herkkoo]

.

Ainoa maininta netissä nopealla guuglettamisella?


Vaasan Keskussairaala, piirroksia

"Nämä piirrokset on tehty tammikuun 9:nä päivänä 1999, lumirikas ja kylmä vaasalainen talvipäivä."



""Tyttö ja siipirikkoinen lintu", taiteilija Tea Helenelund-Suomisen tekemä patsas Vaasan Keskussairaalan pääaulassa."

http://www.gastrolab.net/f1csvf.htm

.

[vaasalainen]

Tässä varmaan yksi Vaasan sympaattisimmista patsaista.

[Veikko Laakso]

Tämäkin sympaattinen, meren kohinaa kuunteleva, tyttö löytyy keskussairaalan pääsisäänkäynnin edessä olevan liikenteenjakajan keskeltä. Tekijä ? vl

[belurisk]

Pitäisikö luoda uusi aihe "Olemassa olevaa Vaasaa etsimässä"?

[Kari Lajunen]

Klikkaa kuvaa nähdäksesi videon (noin klo. 17:00)



Vaasa vaasalaisia.info Kadonnutta Vaasaa Hollihaka Wickströmin moottoritehdas

Jatkamme videosarjaamme Kadonnutta Vaasaa.  Nyt tutustumme entisen
matkahuollon pihaan jonka käyttötarkoitus on vuosisadan ajan ollut sama
sillä nyt siellä lepäävät bussit.  Ennen siellä lepäsivät hevoset ja siitä
nimi "Hollihaka."

[Pentti Suksi]

Kari korjaa otsdikkoa, kyse on Suomen moottoritehtaasta

[Kari Lajunen]

Kari korjaa otsdikkoa, kyse on Suomen moottoritehtaasta

Harmi tuohon edelliseen tekstiin en enää voi vaikuttaa mutta korjasin sen sieltä mistä se vielä
oli korjattava.


Tässä tulee osa 6.  (Näkyy ehkä klo. 23)
 
Suomen moottoritehdas
Autotori
Sirkusalue
Kurkimummo

[vaasalainen]

Kiertokäynti Lassila & Tikanojan  Puku ja Paitatehtaalla

http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/secure/showPage.html?conversationId=2&action=entryPage&id=347645

[Pentti Suksi]

Suomen moottoritehtaan perusti Vikströmin moottoritehtaalla työskennellen veljekset Aadolf ja Arvid Anderson vuonna 1919 ja heidän moottoritehdas aloitti toimintansa Pitkäkatu 27:ssä olleessa verstaassa. Merkittävän panoksen teki tehtaan perustamiseksi insinööri Edvin Sunholm, josta myöhemmin tuli tehtaan johtaja. Ensimmäinen Olympiamoottorin mallin suunnitteli Adolf Anderson, se oli yksisylinterinen 10 hv nelitahtimoottori. Moottori oli suunniteltu maatalouskäyttöön  puimakoneen ja sahan voimanlähteeksi. Kampiakselin molempiin päihin oli asennettu vauhtipyörät Jäähdytysvesisäiliönä oli  toimi 150 mlitran peltiastia jonka kyljessä oli Olympia merkki.

Kysyntä lähti heti liikkeelle ja verstaassa valmistui aluksi viitisen kymmentä M-mallin moottoria. Pitkän kadun verstas kävi nopeasti liian pieneksi. 1921 alettiin valmistaa Olymia- venemoottoreita. 1922 alettiin valmistaa ensimmäiset kaksisylinteriset Olympiat. Alkuvuosina valmistettiin n. 100-150 moottoria. V. 1925 tehtiin  n. 400 moottoria. Uudet tilat saatiin   keskustan tuntumasta entisen meijerikiinteistön tiloista. Tehtiin heti iso tehdashalli nykyisen konepaja kadun varteen. 1929 tehtaalta lähti jo 700 moottoria. Olympia moottoreista tuli myyntimenestys. Siinä valmistettiin kunnille moottriruiskuja. Ensimmäisiin Sisu-kuorma-autoihin tuli 6 kpl olympiamoottoria. 1937 valmistui samalle tontille oma valimo. 1939 valmistui jo moottoreita
n. 1000 moottoria. 1950 luvulla moottritehdas keskitti tuotantonsa venemoottoreihin. 1952 tehtaalla oli 150 henkeä työssä.

Kiinteistö myytiin 1988 ja Suomen moottoritehdas asetettiin v. 1991 konkurssiin. Moottritehtaan tontille rkl. Konte rakensi liike- ja asuinkerrostalon.

Siinä suhteen puhutaan todella kadonneesta Vaasasta monikertaisesti. Jääköön tämä kirjoitukseni, että Kari Lajusen tekemä filmin pätkä muistoksi. Tarkennan tämän vuoksi, että filmissä oli rajattu mahdollisuus
kertoa tartkemmin.

Pentti Suksi

[Kari Lajunen]

][/url]
Tässä tulee osa 6.  (Näkyy ehkä klo. 23)

Näkyykin jo klo 22:00

Siinä on kuitenkin virheellisesti "Vaasan moottoritehdas"  kun pitäisi olla "Suomen moottoritehdas" joten taidan ladata uuden yöllä joten tuota linkkiä ei ehkä kannata jakaa sillä jos lataan yöllä niin  poistan tuon.
Mutta katseltavana se jo on.

[kamaroudari1]

Karin lähisukulainen työskenteli Suomen Moottoritehtalla 50 luvun alulla porarina.
Työskentelin siellä sorvarina. Nokka-akseleita sorvatessani jäin haalarinhihasta kiinni akselin kiilauraan. Päälle jäi vain pikkuhousut. Aika äkkiseltään tuli ammatinvaihto kun urakat tuppasi "kusemaan"

[Kari Lajunen]

Karin lähisukulainen työskenteli Suomen Moottoritehtalla 50 luvun alulla porarina.

Häh?  Kerro kuka, että minäkin tiedän?    Jotenkin harmaasti olisin myös muistavinani.

[kamaroudari1]

Viljo.

[Henry Eklund]

Vanhat vielä elävät legendat kertoo ettö vaskiluodon Wiksrön tehtaalla nuorin souti verkot aamulla ja kalat savustettii ruokatunniksi että vanhat miehet sai suolasta leivänpäälle. Sitte tuli uusi oppipoika ja jatkoi perinnettä. Johtajalle komeimmat kalat tietty.

[Kari Lajunen]

Kadonnutta Vaasaa etsimässä osa 6.

Tämä linkki korvaa aiemman jossa oli painovirhe.
Suomen moottoritehdas
Autotori
Sirkusalue
Kurkimummo