Suurperformanssi Lahdessa 28.4.2013"Kuvataiteilija Kaisa Salmi toteuttaa Lahden Fellmaninpuistossa (ent. Fellmanin kartanon pelto) 22 000 ihmisen yhteisöllisen performanssin sunnuntaina 28. huhtikuuta 2013. Taideteoksen toteuttamiseen tarvitaan runsaasti vapaaehtoisia. Mukaan toivotaan sekä yhdistyksiä ja yhteisöjä että yksityisiä ihmisiä. Osallistuminen ei edellytä esiintymisosaamista, halu yhteiseen kokemukseen riittää.
Vaikka entinen Fellmanin kartanon pelto alueena viittaa sisällissodan loppuvaiheeseen, teoksen pyrkimyksenä on käsitellä sisällissotaa sekä kansallisena että kansainvälisenä tragediana ja puolueettomasti. Mukaan toivotaankin sodan molempien osapuolten jälkeläisiä.
Fellmanin pellolle koottiin huhti-toukokuussa 1918 punaisten läntisten joukkojen antautuessa yli 20 000 sotilaan ja siviilin vankileiri. Vangit joutuivat viettämään pellolla lähes viikon ennen kuin siirtäminen Hennalan kasarmialueelle alkoi. Kaisa Salmen osallistavassa taideteoksessa toistetaan tämä tapahtuma nykyaikaisessa muodossa. Teos on sekä Suomessa että kansainvälisesti laajuudeltaan ja toteutustavaltaan ainutlaatuinen ja merkittävä.
Vapaaehtoisista performanssin osallistujista valitaan 120 apulaisohjaajaa, jotka auttavat performanssin koreografian ohjaamisessa. Yhteisöllisestä suurtapahtumasta kuvataan samalla taide-elokuva, joka kantaesitetään Lahden taidemuseossa syksyllä 2013.
Fellmanin pelto 1918”Suomen sisällissodan loputtua, Tampereen kukistumisen jälkeen vuonna 1918, alkoi yksi maamme historian suurimmista tragedioista. Sisällissodan taistelut oli taisteltu ja punaisen armeijan jäännökset perheineen oli saarrettu Hämeenlinnan ja Lahden välimaastoon. Ihmisiä oli noin 30 000, ja he pyrkivät Hämeenlinnan suunnasta Lahteen tarkoituksenaan päästä rautatieasemalle. Lahti oli jo kukistettu ja satakunta saksalaista sekä muutama kymmenen suomalaista valkoisen puolen sotilasta yrittivät hallita Lahteen vyöryvää suurta ihmismassaa.
Ihmiset kerättiin Suomen suurimmaksi punavankien kokoomaleiriksi Lahteen Fellmanin kartanon pellolle. Tällaista määrää oli hankala hallita, joten noin kolmasosa pääsikin pakenemaan. Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takalan tutkimuksen mukaan saksalaiset saattoivat kääntää selän ja päästää naisia ja lapsia vapaaksi. Kuitenkin noin 22 000 jäi vangituksi, ja heitä pidettiin peltoaukiolla sekä lähikoulussa vankeina 4-6 päivää.
Leiriläiset odottivat tuomiota taivasalla. Näissä olosuhteissa vankeja kuoli nälkään ja nopeasti leviäviin tauteihin, kuten espanjankuumeeseen, tuhansia. Joitakin satoja teloitettiin Mustamäen hautausmaalle ja myöhemmin myös Hennalan kasarmilla.
Kaikesta tästä huolimatta Fellmanin pellon vaiheet olivat vain osa suurempaa tapahtumien jatkumoa, jonka kuluessa sodan molemmat puolet syyllistyivät julmiin tekoihin. Sisällissodan arvet näkyvät yhä vaikka aikaa on kulunut jo 95 vuotta ja kartanon entiset pellot ovat vähitellen rakennettu lähes täyteen.
Se osa Fellmanin kartanon pelloista, jolla punavankeja pidettiin, oli huomattavasti suurempi alue, kuin mitä Fellmaninpuisto nykyään on. Nykyinen Paasikivenkadun, Ståhlberginkadun ja Kyösti Kallionkadun väliin rajautuva puistoalue on pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria.”
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/fellmanninpuisto/lahden-museoissa-tapahtuu-28-4/http://www.ess.fi/?category=5034http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/fellmanninpuisto/1918/https://www.facebook.com/FellmaninPelto?fref=ts