Parashankkeen lähtökohta oli että lähipalvelut sekä terveydenhuollossa että vanhustenhoidossa säilytetään koko maassa, vaikka kuntia yhdistetäänkin reippaasti. Jos näin oltaisiin menetelty olisi kustannuksetkin jääneet huomattavasti pienemmiksi, kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Nyt kuitenkin rakennemuutosten viivyttely on johtanut siihen että ihmiset ovat menettäneet uskoaan pienten kuntien selviytymiseen. Siksi nyt on runsaasti myytävänä asuntoja syrjäseuduilla. Niin Maalahdessa kuin Laihialla ja Kyrönmaallakin, hinnat ovat laskevia joka tarkoittaa sitä että ostajat odottavat. Mitä he odottavat ?. Eivät toki sitä että saisivat ilmaiseksi asunnon, vaan sitä kuinka kuntakentän murros oikeasti tulee tapahtumaan, mitkä kunnat kuolevat ja näivettyvät. Vai syntyykö murroksessa toimivia suurkuntia, jotka hyödyntävät koko alueensa mahdollisuuksia, sekä asukkaiden uskoa omaan tulevaisuuteensa.
Noita yhteistyö ja liitoskysymyksiä nyt täytyisi työstää, itseasiassa tuo pitäisi olla pääasiana kuntakentässä. Noiden asioiden järjestelystä riippuu myöskin se, miten tullaan selviytymään muutaman vuoden kuluttua, kun kuntakenttä kohtaa todelliset ongelmansa.
Esimerkiksi Vöyri on jo hyvin valmistautunut. Vöyri- Maksamaan yhdistyminen ja kuntatalouden vahvistaminen toimintoja tehostamalla on nyt tuottamassa tulosta siten että on odotettavissa että kunta on 2010 käytännöllisesti katsoen velaton. Samaan aikaan useimmat muut maaseutukunnat Laihia mukaan lukien näyttävät olevan syvässä velkakierteessä.
Monet odottavat talouden käynnistyvän Kataisen ja Vanhasen miljardeilla, totuus on kuitenkin että se käynnistyy vasta, kun ihmiset alkavat maksaa velkojaan, sama koskee kuntiakin. Velallisten täytyisi nyt patistella itseään vähän.
Nuoriso perii velkavuoren, jos EU-maat eivät saa talouksiaan tasapainoon
18.2.2009 21:08
A A Annamari Sipilä
Helsingin Sanomat
BRYSSEL. Eurooppalainen nykynuoriso ja tulevat sukupolvetkin joutuvat jättimäisen velkataakan maksajiksi, jos EU-maat eivät saa talouksiaan pian tasapainoon kriisistä huolimatta.
Talouden jyrkkä alamäki on johtanut siihen, että useat jäsenmaat eivät pysty enää noudattamaan EU:n yhteisiä sopimuksia taloudenpidosta.
Kriisi tekee pilkkaa säännöstä, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat velkaantuvat pelottavaa vauhtia.
"Julkiset taloudet on saatava tasapainoon keskipitkällä aikavälillä. Muuten taantumasta ei päästä eroon ilman että jälkipolville jää valtava taakka", EU:n talouskomissaari Joaquín Almunia varoitti keskiviikkona.
Usko jäsenmaiden kykyyn selvitä kriisiajan haasteista on kovalla koetuksella. Monet maat eivät ole pystyneet pysymään alijäämärajan sisällä hyvinäkään aikoina.
Tilanne rapauttaa luottamusta unionin talous- ja rahaliiton Emun vakaus- ja kasvusopimukseen, jossa varovaisen taloudenpidon säännöt on lueteltu. Kriitikoiden mukaan hyvinä aikoina luotu sopimus on jo täysin vanhentunut.
Komissio ja jäsenmaat ovat kuitenkin sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin – vaikka entistä harvempi jäsenmaa pystyy niitä noudattamaan.
"Vakaus- ja kasvusopimusta on kunnioitettava. Muuten kansalaiset eivät voi enää luottaa päättäjiin, ja katastrofi on valmis", Almunia sanoi.
Irlanti kärsii erityisen suuresta alijäämäongelmasta. Pitkästä nousukaudesta nauttineen Irlannin velkaantuminen hipoo pian kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.
EU-maat sopivat neljä vuotta sitten, että vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä voi joustaa väliaikaisesti silloin, kun ajat ovat huonoja.
Irlannin alijäämä on kuitenkin niin suuri, että talouden pikainen vakauttaminen on lähes mahdotonta.
Komission mielestä Irlannin pitäisi olla nykyistä kunnianhimoisempi taloudenpidossaan.
"Emme voi kuitenkaan syyttää heitä. Kyseessä on vakava taantuma", Almunia pehmensi komission moitetta.
Irlannin lisäksi julkisen talouden alijäämä on repeämässä liian isoksi Kreikassa, Ranskassa, Espanjassa, Maltalla ja Latviassa. Myös Britannia on isoissa vaikeuksissa.
EU-komissio julkisti keskiviikkona arvionsa 17 EU-maan vakaus- ja lähentymisohjelmista. Jäsenmaat kertovat vuosiohjelmissaan keskipitkän ajanjakson julkisen talouden strategiansa.
Ellei unioni olisi vajoamassa lamaan, komissio olisi jo aloittanut toimet kolmen prosentin säännön rikkojia kuten Irlantia vastaan.
Nyt ollaan kuitenkin tavallista sallivampia. Rangaistuksilla uhkaamisen ei uskota auttavan, kun valtiontaloudet ovat romahdusvaarassa.
Komission kovistelunhaluja rajoittaa myös se, että liiallisesta alijäämästä rankaisemisesta päättää neuvosto eli EU:n jäsenmaat.
Komissio eli EU:n virkamieskoneisto voi antaa asiasta vain suosituksia.
Suomella menee komission mukaan huomattavasti paremmin kuin useimmilla muilla jäsenmailla.
Suomen talouden perustekijät ovat kunnossa. Julkinen talous ja vaihtotase ovat pysytelleet toistaiseksi ylijäämäisinä.
Komissio kehuu Suomea siitä, että lihavina vuosina on maltettu harjoittaa varovaista finanssipolitiikkaa. Se antaa liikkumavaraa laihoina vuosina.
Suomen elvytystoimet saavat komission hyväksynnän. Mutta kun talous elpyy, on Suomessa varottava sitä, etteivät toimet jää rasittamaan julkista taloutta.
Osallistu keskusteluun Tulostettava sivu
Facebook MySpace Sähköposti Uutiskirje
Helsingin Sanomat |
hs.online@hs.fi 
