Aihe: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri

[Tapio Osala]

Kaikki tämähän on ollut tiedossa alusta alkaen.  Nyt on taas tulossa uusi valtuusto mutta mikään ei muutu. En usko että vaasalaisilla on tahtoa/älyä muutokseen.

Olen huomattavasti toiveikkaampi. Nyt punnitaan uusi johto.

[Näin On]

Niin olit muistaakseni edellistenkin kunnallisvaalien alla kun RG-Linen avustuksesta taisteltiin, vaan miten siinä kävi  Silloin nykyistä edellinen valtuusto nimettiin kaikkien aikojen kurjimmaksi.

Millaisiin signaaleihin optimismisi perustuu?

[Tapio Osala]

Niin olit muistaakseni edellistenkin kunnallisvaalien alla kun RG-Linen avustuksesta taisteltiin, vaan miten siinä kävi  Silloin nykyistä edellinen valtuusto nimettiin kaikkien aikojen kurjimmaksi.

Millaisiin signaaleihin optimismisi perustuu?

Kaikki RG-linen paketin arkkitehdit ovat poissa kuvioista. Kouhi, Lumio, Robban Grönblom, Tiitola.

Lisäksi meillä on uusi elin eli valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunta, jossa tällaisia asioita punnitaan kh:n lisäksi.

Olen ihan varma että uusi RG-paketti ei mene läpi nykyisillä päättäjillä.

Jos olen oikeassa niin vaihtoehdot ovat a) RG_n velkssaneeraus b) konkurssi.

Velkasaneeraukseen en usko koska yrityksellä pitäisi olla valoa tunnelin päässä jotta siihen pääsee. Jos yritys elää harminnavaraisten avustusten varassa, se ei ole terveellä pohjalla ja saneeraukseen ei pääse.

> Jäljelle jää konkka. Ja maksumiehiksi pääasiassa vaasalaiset?

[Matseman]

Aivan. Jäitä vatsaan ja sieltä voi tulla jopa rahaa takaisin. Vaihtoehtoehto on minusta paljon huonompi.

[vaasalainen]

RG-Lineä uhkaa konkurssi

Talousvaikeuksiin ajautunutta RG Linea voi uhata konkurssi, jollei se saa tukea. RG Line aloitti neuvottelut Vaasan kaupungin kanssa perjantaina ja niitä jatketaan maanantaina.
Keskiviikkona RG Line neuvottelee Uumajan kaupungin kanssa.

RG Linen toimitusjohtaja Reko Märsylä kertoo Vasabladetille, että varustamo tulee ehdottamaan Vaasan kaupungille yhteistyötä taloudellisesta tuesta. Velkasaneerauksesta ei ole puhuttu, mutta konkurssi on yksi vaihtoehdoista, jollei tukea myönnetä.

RG Line on tehnyt viimeksi voittoa vuonna 2008.

Pohjalainen

RG_Line-keskustelua on syytä jatkaa tässä ketjussa

[Kari Lajunen]

En liene hyvä ennustaja jos ennustan seuraavaa.

Kävi miten kävi, niin päättäjät ovat ajaneet tilanteen siihen pisteeseen, että se maksaa kuntalaisille.

Olen aina moittinut niitä päättäjiä jotka päättivät luovuttaa pantit.  Kaupungin kassakaapissa oli kotipizzaosakkeita panttina.  Nyt niitä ei ole.

[Matseman]

On myös tärkeää, että muistetaan keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.

Puhutaanko siis nyt laivalinjasta ja mahdollisuudesta ylittää merenkurkku laivalla, vai RG Linen ollako vai eikö ollasta?

Löytyykö muutama tuhat matkustajaa vuosittain? Mikä olisi vaihtoehto heille? Huomattavasti enemmän ympäristöä rasittava lentokone? Haaparannan kautta ympäri? Turun linjat joo, mutta aika mutka siitäkin tulee jos on asiaa Uumajaan, tai Sundsvalliin.

Mielestäni Vaasan kaupungin tulee pystyä takaamaan, että Vaasasta pääsee yli Uumajaan aivan samalla tavalla, kuin junalla Seinäjoelle.

Yleensäkin, miksi tunnetaan katkeruutta veronmaksajien varoin tuettua toimintaa kohti? Kuinka paljon verorahoja sijoitetaan valtion rautateihin? Tieverkoston kunnossapitoon jne? Ei kai laivalinja Vaasasta Uumajaan pitäisi edes joutua keskustelun alle tällä tavoin. Minusta se on itsestään selvyys samalla tavalla kuin niin monessa muussakin maassa.

Moni täällä on varmasti laivaillut Italiassa, Kreikassa, Turkissa, Espanjassa, Portugalissa jne. Valtavat määrät laivalinjoja, vanhoja purkkeja ja varmasti moni joka ei kannata. Mutta jo kääpiömaissakin pääsee kulkemaan laivalla. On se nyt saatanaa jos Suomella ja Vaasalla ei olisi varaa vetää tuota yhtä laivaa ja laivalinjaa vaikka firaapelinä pari kertaa viikossa.

Kuskiksi voisi panna vaikka niitä Hakkaraisen ja Leppälän pitkäaikaistyöttömiä.

[Asiantuntija]

Olen aina moittinut niitä päättäjiä jotka päättivät luovuttaa pantit.  Kaupungin kassakaapissa oli kotipizzaosakkeita panttina.  Nyt niitä ei ole.

Pantteja ei ole mihinkään luovutettu. Se velka, jonka vakuutena osakkeet olivat maksettiin pois ja silloin aina pantti kuuluu palauttaa pantin antajalle. Pantteja ei voi olla, koska sitä velkaan ei ole, jonka vakuutena osakkeet olivat. Jos osakkeet olisivat jääneet kaupungille niin siitä varmasti löytyisi joku rikosnimike mihinkä kaupungin päättäjät olisvat syyllistyneet.

Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt Kari mielestäsi syyllistyä rikokseen?

[Kari Lajunen]

Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt Kari mielestäsi syyllistyä rikokseen?

Ei tietenkään mutta jokin tuossa ei täsmää.  Kerron kun tiedän mikä.

[21solmua]

Matseman näyttää ymmärtävän hiilijalanjäljen merkityksen ympäristössä, mutta on selvää, ettei tullaisilla matkustajamäärillä mitä on ollut, voida liikennettä ylläpitää. Ja on itsestään selvää, että tuon kokoinen vanha laiva varmaankin tuottaa ympäristöhaittoja, siiinä kuin lentokonekin.

Missä sanotaan, että Vaasan veronmaksajien olisi taattava Merenkurkun liikenne?

Kuntalakikin estää sen, että yrityksiä ei tueta, vain silloin kun niillä on merkittävä työllistämisvaikutus!

Jos muutama tuhat menee tästä yli Ruotsiin vuoden aikana, ja niistäkin on puolet rekkakuskeja, niin mikä siinä kannattaa?

[Matseman]

Näyttää kyllä siltä, että kyllä yhdelle laivalle on käyttöä. Vaikka kysymys olisi vain muutamastatuhannesta matkustajasta ja rahdista, niin kysy heiltä mitä mieltä he ovat.

Mutta ainahan se on vähän niin, että se mitä itse ei käytä, ei ole tarpeellista muillekaan.

Noh, itselleni on oikeastaan yks maku. Eniten olen tosinsurullinen vapaaehtoisuudesta, jolla Vaasaa romutetaan kartalta.

[Kari Lajunen]

Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt Kari mielestäsi syyllistyä rikokseen?

Nyt alkaa muisti palautua.  Eikös siinä käynyt siten, että vanha laina maksettiin uudella lainalla ja pantit palautettiin mutta uudelle lainalle ei vaadittu panttia muutakuin, että  laivayhtiön kassaan luvattiin pistää 500 000.  Eli kaupungin päättäjiä mielestäni jymäytettiin sillä jos itselle annetaan oma pantti eli mahdollisuus syödä oma pantti niin se ei ole saman arvoinen.  Kyllä kassasta saa rahat hupenemaan mutta panttina olevia osakkeita ei.

Eivät yritykset saa lainaa luvattuaan pistää omaan kassaansa rahaa.  Tällainen onnistuu luotonantajalle vain taitavasti junailtuna tai sitten luotonantajaa höynäyttämällä.  En tiedä kumpi kyseessä on mutta pantit menivät.  Mielestäni ei olilsi ollut rikollista vaatia samoja osakkeita uuden lainan pantiksi.  Se on ihan yleinen käytäntökin, että jotain konkreettista vaaditaan.

[Tapio Osala]

Tuskin kukaan vastustaa, että liikenne Suomen ja Ruotsin välillä pelaa Merenkurkussa. Vähäistä henkilöliikenne tarvetta esiintyy. Ennen matkattiin ahkerasti huvin ja Tax-Free-tuotteiden vuoksi.

Nyt on jopa suunnitteilla Kokkolan/Pietarsaaren - Skellfteån välille laivalinja. En ole tietoinen, että se perustuisi kuntien rahoitukseen.

RG-linen alus lienee uupumassa eikä oikein pärjää jäissä. Sen parasta ennen päivä lienee ummessa.
Jos vielä tekohengitettäisiin (ainoastaan) Vaasan lisärahoituksella, olisi se tuskan pidentämistä, sillä kun uusi alushankinta olisi välttämättömyys, loppuisi viimeistään kyllä lisärahoitusinto. Silloin puhuttaisiin kai jo kymmenien miljoonien investoinneista.

On muuten siinä ja siinä voiko kunta tukea tuollaista toimintaa ylipäätäänkään.

Tällaisten valtiotoden välisten liikenneyhteyksien järjestäminen normaalisti kuuluu, niin, juuri valtioille. Uumajalle on tuo yhteys ollut hyvin vähämerkityksinen. Uumaja ja Västerbotten ovat hyvin vähän osallistuneet tukitoimiin ja Suomen valtiokin on ollut yhä kitsaampi.

Olisiko sitten jonkunlainen yhteys ylläpidettävissä ihan normaalina yritystoimintana? Eräs tuttu asiantuntija kertoi että voisi ollakin mutta se vaatisi laivanvarustustoiminnan asiantuntemusta. Aluksia voi esim. aikarahdata (tarkoittaa kai =vuokrata), jolloin pääomia ei tarvita paljoa. Mutta siis avainkysymys on ammattitaito. Maailmalta voisi löytyä halvalla aluksia...

Mitä kaupungin tukeen tulee niin olisin valmis yhteyden ylläpidon takia alentamaan satamamaksuja, reippaastikin. Onhan niin, että jos ei yhteyttä ole niin ei silloinkaan tule mitään satamamaksuja.

En muista minkälaisessa suuruusluokassa nuo satamamaksut esim. RG-linella ovat pyörineet vuositasolla.
Liekö pari sataa tuhatta?

Mutta nyt ei enää ikälopun laivan omistavaa ja konkurssikypsää yritystä kannattane kainolosauvoja liimaamalla tukea.Jos omistaja ei itse pane enää rahaa likoon niin huonolta näyttää.

Odotellaan kuitenkin lisätietoa yhtiön tilasta ja tilanteesta.

[Asiantuntija]

Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt Kari mielestäsi syyllistyä rikokseen?

Nyt alkaa muisti palautua.  Eikös siinä käynyt siten, että vanha laina maksettiin uudella lainalla ja pantit palautettiin mutta uudelle lainalle ei vaadittu panttia muutakuin, että  laivayhtiön kassaan luvattiin pistää 500 000. 

Vanha laina siis maksettiin pois ja sen myötä panttina olleet osakkeet vapautuivat. Jos pantin omistaja ei anna niitä enää uuden lainan pantiksi niin, mitä silloin voidaan tehdä? Ei ainakaan pitää sitä panttia, jota ei enää ole. Yksi vaihtoehto olisi ollut panna firma silloin nurin ja maksaa takaamansa summa. Arvaapa mikä meteli siitä olisi syntynyt. On aivan turhaa jälkiviisautta puhua nyt siitä, että niin olisi pitänyt silloin toimia. Silloin on toimittu silloin olemassa olevilla tiedoilla ja tehty päätökset niiden mukaan. Valittavissa oli silloin vain huonoja vaihtoehtoja ja niistä sitten valittiin se silloin vähiten huono.

Eivät yritykset saa lainaa luvattuaan pistää omaan kassaansa rahaa.  Tällainen onnistuu luotonantajalle vain taitavasti junailtuna tai sitten luotonantajaa höynäyttämällä.  En tiedä kumpi kyseessä on mutta pantit menivät.  Mielestäni ei olilsi ollut rikollista vaatia samoja osakkeita uuden lainan pantiksi.  Se on ihan yleinen käytäntökin, että jotain konkreettista vaaditaan.

On varsin yleistä, että omistajalta vaaditaan firman rahoittamista lainan saamisen ehtoina. Esimerkiksi Finvera vaatii juuri tälläisiä juttuja. Itse tiedän tapauksen, jossa osakepääoma piti kymmenkertaistaa, että voitiin saada uuteen osakepääomaan nähden kolminkertainen laina.

En todellakaan tiedä, että vaadittiinko kyseisiä osakkeita uudelleen pantiksi, mutta uskon näin tapahtuneen. Pantin haltija vaan ei todennäköisesti suostunut, koska oli juuri myymässä kyseisiä osakkeita ja vaihtoehdoiksi olisi todennäköisesti jäänyt konkurssi tai osakkeet. Pantin omistaja olisi varmaankin valinnut konkurssin ja Vaasalaiset olisivat kuitanneet tuon konkurssin takaajan ominaisuudessa.

Tässä valossa on mielestäni melko naurettavaa väittää, että pantit annettiin pois. Pakkohan ne oli antaa, kun eivät enää vakuutena olleet. Oikeampi olisi todeta, että osakkeita ei saatu enää uudelleen pantiksi.

Vai tiedätkö tai tiesitkö silloin Kari keinon, jolla ne osakkeet olisi voitu pitää? Ilmeisesti kukaan päättäjä tai mukanaollut rahoitusalan ammattilainen ei tuolloin kyseistä keinoa tiennyt. Olisikin ollut todella hienoa, kun olisit silloin käynyt heille esittämässä ratkaisun. Kun nyt luen ajatuksiasi yritysten rahoittamisesta ja rahoittamisen ymmärtämisestä, niin tulen väkisinkin siihen tulokseen, että sinusta ei olisi ollut tuohon neuvotteluun tuomaan sellaista ratkaisua, jossa pantit olisivat päätyneet Vaasan kaupungille uuden lainan vakuudeksi. 

[Asiantuntija]

Mutta nyt ei enää ikälopun laivan omistavaa ja konkurssikypsää yritystä kannattane kainolosauvoja liimaamalla tukea.Jos omistaja ei itse pane enää rahaa likoon niin huonolta näyttää.

Odotellaan kuitenkin lisätietoa yhtiön tilasta ja tilanteesta.

Tuo on totta, jos omistaja heittää hanskat tiskiin niin ei sinne parane enää lisää rahaa laittaa. Omistaja osoittaa rahoittamattomuudellaan, että ei ole enää tässä vaiheessa niin sitoutunut, että se joskus alkaisi tuottamaan.

[Matseman]

Joo ehdottomasti! Ellei Rabbe pane omia likoon, niin ei minunkaan mielestä  koko hoitoa voi tukien varaan rakentaa.

Noin pienestä bisneksestä puhuttaessa ei tarvita tosin mitään uutta laivaa. Vanhakin käy hyvin.

[Heikki Lamminmäki]

Tunnettua on, että Merenkurkun laivaliikenne muodostaa Suomen lyhyimmän meriyhteyden Ruotsiin ja Norjaan. lisäksi se on Pohjanmaan maakunnille asukkaille tärkeä yhteys toiseen EU-valtioon.

Näitä taustoja vasten tarkasteltuna on suorastaan ihme ettei laivaliikennettä ole saatu taloudellisesti kannattavaksi, vaikka yhtiön pääomistaja tunnetaan taitavaksi liikemieheksi, vai siinäkö syy kehittämisen epäonnistumisessa.

Olen edelleen sitä mieltä, ettei Vaasan kaupungin veronmaksajat voi olla vastuussa laivayhtiön vakavaraisuuden ylläpitäjänä.

[Asiantuntija]

Tunnettua on, että Merenkurkun laivaliikenne muodostaa Suomen lyhyimmän meriyhteyden Ruotsiin ja Norjaan. lisäksi se on Pohjanmaan maakunnille asukkaille tärkeä yhteys toiseen EU-valtioon.

Näitä taustoja vasten tarkasteltuna on suorastaan ihme ettei laivaliikennettä ole saatu taloudellisesti kannattavaksi, vaikka yhtiön pääomistaja tunnetaan taitavaksi liikemieheksi, vai siinäkö syy kehittämisen epäonnistumisessa.

Olen edelleen sitä mieltä, ettei Vaasan kaupungin veronmaksajat voi olla vastuussa laivayhtiön vakavaraisuuden ylläpitäjänä.

Sillähän ei varmaankaan ole väliä, että onko kyseessä lyhin meritie vai ei. Jos kyseiselle välille, eli Pohjanmaan ja Ruotsin lapin välille ei ole tarvitavaa määrää aitoa liikennetarvetta, niin liikenne ei myöskään silloin ole taloudellisesti kannattavaa, ei vaikka kuinka taitava bisnesmies sitä pyörittäisi. Vaikka se olisin tärkeä yhteys toiseen valtioon niin, kuljetustarpeen määrän näkee kuljetettavien ihmisten ja rahdin määrästä. Tässä kohtaa käyttötarve menee tärkeyden edelle. Kulkemisen ja kuljettamisen tarve voidaan siis hoitaa muuta reittiä pitkin. Pohjoisesta maanteitse, Turusta laivalla ja Vaasasta lentäen. Valitaan sopiva väline ja reitti mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan.

Tarvetta pohjanamaan maakunnille liikenteessä ei siis tunnu todellisuudessa olevan, koska kuitenkaan tarvittavaa määrää liikennettä siinä ei ole. Jotenkin siis luullaan, että TAX FREE myynniin aikainen liikenne olisi ollut liikenteellistaloudellisesti kannatavaa, mutta niinhän ei todellisuudessa ole. TAX FREE myynti pudotti kaikkia kustannuksia tuolla välillä ja matkustajien tuhlaamilla TAX FREE markolla ja kruunuiilla saatiin myös rahdin muodostamia kustannuksia painettua alaspäin.

Tuo laivalinja on varmasti Vaasalle jollakin tasolla, ehkä imagosyistä tarpeellinen, mutta kuinka tarpeelliinen, eli paljonko siihen tarpeelisuuteen pitäisi sijoittaa, se onkin jo toinen juttu.

Ja jotkut puhuvat tuohon välille vielä sillasta, kun yhden laivan liikennöinnin vertaa ei ole liikennettä.

[Tapio Osala]

Näin se aikoinaan tapahtui:
MERENKURKUN LIIKENTEEN JATKUVUUS - RG LINE OY AB:N jälleenrahoitus/ kaupungin saatavat / RAHOITUSJÄRJESTELYT

Kaupunginhallitus       26.11.2007       539   717/2007
Valtuusto         03.12.2007      127   717/2007
Valtuusto         10.12.2007      140   717/2007

Taloussuunnittelujohtaja Johan Lidsle 06/3251236, johan.lidsle@vaasa.fi
Kehittämisjohtaja Raili Tiitola 06/3251210, raili.tiitola@vaasa.fi

RG Line Oy Ab:n anomus Liite 1. Anomuksen liitteenä on esitys rahoitusjärjestelyiksi, joka on aktissa. Rahoitusjärjestelyjen sisältö on selvitetty alla esittelytekstissä.
RG Line tuloslaskelma ja tase 2006 Liite 2
RG Line välitilinpäätös 30.9.2007 Liite 3
RG Line tulos (ilman Casino Expressin vaikutusta) 2006-2008 sekä rahtivolyymin kehitys 2001-2010 Liite 4
RG Line oma pääoma ja kassavarat rahoitusjärjestelyjen jälkeen Liite 5
Kongstad Shipping RG I arviointitodistus ja Börje Lassfolkin selvitys liite 6
RG I aluskiinnityksen vakuusriskin arviointi, laskelmat  Liite 7
Kaupparekisteritiedot, RG I vakuutustodistus, RG I rasitustodistus, RG I luokkasertifikaatti, aktissa


1.   RG Line Oy Ab:n tuloskehitys

Liitteessä 3 on yhtiön välitilinpäätös 30.9.2007. Liitteessä 4 on esitetty tuloslaskelma 2006 sekä yhtiön laatimat tuloslaskelmaennusteet 2007 ja 2008. Luvut on esitetty paremman vertailtavuuden takia ilman Casino Expressin kustannuksia.

Yhtiön myyntituotoista vuonna 2007 56 % tulee rahdista ja 44 % matkustajaliikenteestä. Matkustajamäärä on v. 2007 n. 70 000 matkustajaa. Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat 11,8 milj. €.

Vuonna 2007 yhtiön rahoitustulos (tulos rahoituserien jälkeen ennen poistoja) on lähellä nollatasoa eli yhtiö pystyy käyttö- ja rahoitusmenot rahoittamaan toimintatuloillaan, mutta tulos ei riitä poistoihin/lainojen lyhennyksiin.

Vuonna 2008 tulo- ja menoperusteet ovat seuraavat:

-   Myyntitulot kasvavat 15 % vuodesta 2007 pääasiassa uusien rahtisopimusten seurauksena.
-   Matkustajatulot ovat vuoden 2007 tasolla.
-   Toimintaa tehostetaan.
-   Polttoainekulut vähenevät, kun laivan koneeseen on loppuvuonna 2007 tehty muutos siten, että se voi käyttää halvempaa raskasta polttoöljyä.
-   Rahoituskulut laskevat vuodesta 2007

Vuoden 2008 arvioitu tilikauden voitto on 0,6  milj. € ja rahoitustulos (tulos ennen poistoja) n. 1,1 milj. €.

Yhtiön toimintasuunnitelmaan kuuluu lisäksi matkustajamäärien kasvattaminen panostamalla matkustajaliikenteeseen.


2.   Esitys rahoitusjärjestelyiksi

Yhtiön arvioitu tulos vuodelta 2008 on voitollinen, mutta aikaisempien vuosien alijäämien seurauksena yhtiöllä ei ole maksuvalmiutta ja yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Yhtiö ei selviä ilman rahoitusrakenteen muuttamista erääntyneistä ostoveloista sekä tänä ja ensi vuonna erääntyvistä lainojen lyhennyksistä. Rahoitusjärjestelyt ovat siten välttämättömät.

   Rahoitusjärjestelyissä ovat mukana emoyhtiö Ab R. Grönblom International Ltd, Sampopankki, Finnvera ja Vaasan kaupunki.

Rahoitusjärjestelyjen tarkoituksena on
saattaa yhtiön maksuvalmius toiminnan kannalta riittävälle tasolle
vakauttaa pitkäaikainen rahoitus tasolle, joka varmistaa velvoitteista selviämisen tulorahoituksen turvin.
turvata Merenkurkun ympärivuotinen matkustaja- ja rahtiliikenne.

2.1  Rahoitusjärjestelyjen sisältö

Omistaja Ab R. Grönblom International Ltd maksaa RG Linen kassaan yhtiön taseessa olevan konserniavustussaatavan n. 2 400 000 €, jolla maksetaan pois kaupungin takaamat lainat 504 564 € ja 1 075 000 € sekä Casinon hankintalaina 780 335 €, josta kaupungin takaama osuus on 336 000 €. Yhteensä pitkäaikaisia lainoja maksetaan pois
2 359 899 € ja kaupungin takaukset vähenevät 1 915 564 €.

Em. takausten erityisvakuutena olevat vastavakuudet (jälkipanttaus Kotipizzan osakkeisiin, Rabbe Grönblomin henkilökohtainen takaus, emoyhtiön yrityskiinnitys) vapautuvat, koska lainat maksetaan pois. Vakuuksien vapautuminen on edellytys sille, että emoyhtiön konserniavustus voidaan maksaa RG Linelle.

Tämän jälkeen RG Linelle  jää pitkäaikaista lainaa 9 462 000 €, josta kaupungin takaamaa on  2 700 000 € (Nordea). Tämän lainan laina-aikaa jatketaan 4 vuotta ja myönnetään kolme vapaavuotta (laina-aika 13.1.2005-13.1.2017, ensimmäinen lyhennys 13.1.2011). Vastavakuutena olevien aluskiinnitysten etuoikeusjärjestystä muutetaan (selvitetty tarkemmin alla).

Muut jäljelle jäävät lainat 6 762 000 € (9 462 000 €-2 700 000 €) järjestellään uudelleen ja  Finnvera  sekä   emoyhtiö Ab R Grönblom International Ltd  antavat pääomalainat yhtiölle:

Sampopankki antaa 3 000 000  €:n suuruisen pitkäaikaisen luoton sekä 180 000 €:n suuruisen shekkitililuoton yhteensä 3 180 000 € parhaalla etuoikeudella olevia RG I  aluksen aluskiinnityksiä vastaan.
Finnvera esittää yhteensä 4 220 000 €:n suuruisen rahoituspaketin, josta pääomalainaa on 1 100 000 €, 720 000 € takaus shekkitililuotolle ja loput pitkäaikaisina lainan takauksina tai suorina lainoina. Pitkäaikaisen rahoituksen laina-aika on 12 vuotta sisältäen 3 vapaavuotta.
Finnveran vastuut (ilman pääomalainaa) ja kaupungin takaukset ovat yhteensä
5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % (2 700 000 €) ja Finnveran osuus 53,6 % (3 120 000 €).  Finnvera ja kaupunki saavat aluskiinnityksen RG I alukseen yhtäläisin etuoikeuksin, (kaupunki 46,4 %, Finnvera 53,6 %) Sampopankin 3 180 000 €:n jälkeen. Yhteensä RG I alukseen aluskiinnityksiä on 9 milj. €.
Ab R. Grönblom International Ltd antaa uutta pääomalainaa 1 100 000 €. Lainalle ei saa asettaa vakuutta ja korkoa sille voidaan maksaa vasta kun yhtiölle on kertynyt vapaata omaa pääomaa.
RG Linen velka konsernin muille yhtiöille 300 000 € muutetaan RG Linen taseeseen pääomalainaksi.

Edellisten toimenpiteiden lisäksi

Kaupungin erääntyneille saataville 782 417 € laaditaan kolmen vuoden (36 kk) maksuohjelma. Saatavaa lyhennetään kuukausittain tasaerin ja sille peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + marginaali 0,25 eli 4,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 500 000 €:oon saakka.
Emoyhtiön aikaisempi pääomalaina 1 291 000 € muutetaan oman pääoman eräksi.
RG Line yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

Järjestelyjen jälkeen yhtiön kassavarat ovat 1 238 000 € ja taseen oma pääoma on  n. 100 000 € (tarkempi selvitys oman pääoman ja kassavarojen muodostumisesta on liitteessä 5).

3.    Kaupungin takausvastuut nyt, rahoitusjärjestelyjen vaikutukset kaupungin  sekä muiden
       osapuolten vastuisiin

Kaupungin nykyiset takausvastuut on selvitetty alla:















Kaupungilla on takausvastuita 4 615 564 € ja erääntyneitä saatavia (pääasiassa sataman tavaramaksuja) 782 417 € eli yhteensä 5 397 981 €.

   Kaupungin vastuut rahoitusjärjestelyn toteuttamisen jälkeen ovat:
   
Takaus(Nordean laina)         2 700 000 €
   Saatavat (pääasiassa tavaramaksuja)            782 417 €
   Yhteensä            3 482 417 €

Kaupungin takausvastuut vähenevät rahoitusjärjestelyjen johdosta  1 915 564 €.

R Grönblom International Ltd:n kassavaikutteinen rahallinen panos järjestelyissä on
3 800 000 € (aikaisempi pääomalaina 1,291 milj.€ huomioon ottaen omistajan panos yhtiöön on 5 091 000  €).

Finnveran takaukset ja lainat lisääntyvät järjestelyssä 648 000  €.

4.   Takausperiaatteet, kaupungin takausriskit sekä toiminnalliset uhat ja mahdollisuudet

Takauksen todellisen riskin arviointi on vaikeaa, koska aluskiinnityksen reaaliarvoa ei tarkoin tiedetä. Arviointitodistuksen mukaan RG I laivan arvo on n. 9 250 000 €. Jotta kaupungin takaamalle lainalle (2,7 milj. €) olisi turvaava vakuus, pitäisi aluksen käyvän hinnan olla realisoitaessa 9 milj. €. Liitteenä on RG I laivan arviointitodistus ja toimitusjohtaja Börje Lassfolkin selvitys RG I:een tehdyistä muutostöistä, jotka omalta osaltaan turvaavat laivan arvoa.

Alus on vakuutettu rahoittajien vakuutusturvan ollessa nyt 8,1 milj. €. Kiinnitysten kasvaessa 9 milj. €:oon vakuutuksen määrä tarkistetaan tähän summaan.

Kaupungin takaaman 2,7 milj. €:n lainan nykyinen vakuus on rahoittajien/takaajien yhdenvertainen oikeus 8,1 milj. €:n aluskiinnitykseen. Jos aluksen realisointiarvo on 8,1 milj. €, on vakuus turvaava. Jos arvo on esim. 7,5 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2,5 milj. € jolloin vakuusriski on 200 000 €.

Rahoitusjärjestelyssä aluskiinnitysvakuutta muutetaan siten, että Finnveralla ja kaupungilla on yhdenvertainen oikeus panttiin 3 180 000 €:n jälkeen (kaupunki 46,4 %, Finnvera 53,6 %). Jos aluksen realisointiarvo on 8,1 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2 283 000 € eli laskennallinen vakuusriski lisääntyy nykyiseen riskiin verrattuna 417 000 €. Jos arvo on 7,5 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2 milj. € eli vakuusriski lisääntyy 0,5 milj. €.

Kaupungin perimässä takausmaksussa (2,2 %) on vakuusriski otettu huomioon (jos vakuus on täysin turvaava, on kaupungin perimä takausmaksu 0,5 %, jos vakuus puuttuu kokonaan, maksu on 4 %).

Rahoitusjärjestelyllä pienennetään kaupungin takausriskiä, koska yhtiön kassavarat nousevat  toiminnan vaatimalle tasolle ja rahoituskustannuksia helpotetaan pitkäaikaisten lainojen uudelleenjärjestelyllä. Pitkäaikaisiin rahtisopimuksiin perustuen tuloksen arvioidaan kehittyvän siten, että tulorahoituksella voidaan hoitaa lainojen lyhennykset (vuoden 2008 arvioidaan olevan jo voitollinen). Myönteisen kehityksen toteutuessa ulottuvat heijastusvaikutukset myös muualle yhteiskuntaan: rahtikuljetusten lisääntyminen Merenkurkussa tukee myös rautatieliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja tavarakuljetusten siirtyminen enemmän rautatielle ja merikuljetuksiin on ympäristömyönteinen kehitys. Sataman tulostaso säilytetään ja se pystyy maksamaan tuottovaatimusta kaupungin muiden palvelutoimintojen rahoittamiseksi.

Kaupungin takaamia lainoja erääntyy maksettavaksi marras-joulukuussa 936 000 € ja 30.3.2008  504 000 € eli yhteensä 1 440 000 €, joten  ilman rahoitusjärjestelyjä näiden osalta takausvastuut realisoituvat (mm. nämä lainat on rahoitusjärjestelyssä tarkoitus maksaa pois).

Varustamoyhtiön konkurssitapauksessa
   
Menetettäisiin kaupungin vakuudettomat saatavat,  tällä hetkellä n. 782 000 €.
Pankit irtisanovat lainat, jolloin kaupungin takaamat lainat 4,6 milj. € ja niihin liittyvät takaukset erääntyvät heti maksettavaksi. Vakuuksien realisoinnin kautta saadaan suorituksia myöhemmin, joiden määrää on vaikea etukäteen arvioida.
Menetetään säännönmukainen matkustaja ja rahtiliikenne ja sen myötä n. 60 välitöntä ja 60 välillistä työpaikkaa seurannaisvaikutuksineen.
Sataman tulot putoavat vuositasolla n. 700 000 €.

Kaupunginvaltuuston vahvistaman sijoitustoiminnan johtosäännön mukaan muille kuin kaupungin tyräryhtiöille annetuille takauksille vaaditaan turvaavat vakuudet ja tästä periaatteesta voidaan poiketa erityisen painavasta syystä. Rahoitusjärjestelyssä taatun lainan 2,7 milj. € laskennallinen vakuusriski kasvaa nykyiseen riskiin verrattuna n. 420 000 €. Liitteessä 7 on selvitetty vakuusriski eri vakuusarvioilla. Erityisen painavat syyt sille, että vakuusriski tämän takauksen osalta voidaan hyväksyä ovat seuraavat:

Rahoitusjärjestelyllä:

Pienennetään kaupungin takausvastuita 1 915 564 €
Pienennetään kaupungin kokonaisriskiä, koska yhtiön kassavarat saadaan toiminnan vaatimalle tasolle ja pitkäaikainen rahoitus vakautetaan (yhtiön rahoitusasema paranee n. 5 milj. eurolla)
Mahdollistetaan Merenkurkun ympärivuotinen säännöllinen matkustaja- ja rahtiliikenne ja Suomen ja Ruotsin valtion vuotuinen tuki 500 000 € voidaan hyödyntää.
Mahdollistetaan sataman vuotuiset tulot n. 700 000 €.
Mahdollistetaan välittömien n. 60 työpaikan ja välillisten n. 60 työpaikan säilyminen.
Estetään kaupungin takausvastuiden realisoituminen sekä saatavan n. 800 000 € mahdollinen menettäminen.

5.   Kaupungin tähän asti saamat tulot RG Linen harjoittamasta säännöllisestä matkustaja- ja rahtiliikenteestä  Merenkurkussa

RG Line aloitti matkustajaliikenteen Merenkurkussa v. 2001.

Vuoden 2006 loppuun mennessä kaupunki on laskuttanut RG Linelta tavara- ja palvelumaksuja sekä vuokria yhteensä 2 532 331 €. Summasta oli vuoden 2006 lopussa maksamatta 310 902 €, joten nettotulot olivat 2 221 429 €. Takausprovisioita oli lisäksi maksettu 78 621 € eli kassaan oli saatu yhteensä 2 300 050 €.


6.   Kaupungin takaukset RG Line Oy Ab:n lainoille ja julkinen tuki

EU:n De Minimis-säännön (vähämerkityksellinen tuki yrityksille) mukaan voidaan De Minimis- tukea yrityksille myöntää seuraavasti:

31.12.2006 asti voimassa olleen säännön mukaan 100 000 € liukuvasti kolmen vuoden aikana.
1.1.2007 alkaen 200 000 € liukuvasti kolmen vuoden aikana.

EU:n sääntöjen mukaan yllä mainitun suuruinen julkinen tuki yrityksille voidaan myöntää, ilman että sen vääristää kilpailua.

Kaupungin myöntämien takausten osalta syntyvä vuotuinen tuki lasketaan EU:n määrittelemän koron ja yrityksen lainasta maksaman koron (sisältäen takausmaksun) erotuksena. Kaupungin takaamista lainoista ei synny julkista tukea RG Linelle, johtuen korkeasta takausmaksusta. Tämän vuoksi kaupungin takaukset eivät vääristä kilpailua.

Kaupunginjohtaja ML 12

   Kaupunginhallitus päättää

1. Myöntää RG Line Oy Ab:lle 3 vuotta (36 kk) maksuaikaa kaupungin saatavien 782 417 € suorittamiseen. Suoritus tapahtuu kuukausittaisina maksuerinä. Saatavalle peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + 0,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 500 000 €:oon saakka ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

2. Ilmoittaa RG Line Oy Ab:lle, että tuleville maksuille maksuaikaa ei myönnetä.

3. Esittää valtuustolle, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa. Kaupunginhallitus voi tehdä anomuksesta lyhennysohjelmaan muutoksia siten, että laina-aika ei muutu.
b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:
Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.
d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Käsittely   Merkittiin, että Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Hannu Katajamäki esitti Marjatta Vehkaojan kannattamana, että kohta 3 b kuuluisi seuraavasti:
   
3b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

   Sampopankki 3 180 000€ ensimmäinen kiinnitys.
   Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000€, josta kaupungin osuus 46,4% ja Finnaveran osuus 53,6 %.
   Vastavakuutena on lisäksi Rabbe Grönblomin omavelkainen takaus 200 000€.

Kaupunginjohtaja muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää

1.   Myöntää RG Line Oy Ab:lle 3 vuotta (36 kk) maksuaikaa kaupungin saatavien 782 417 € suorittamiseen. Suoritus tapahtuu kuukausittaisina maksuerinä. Saatavalle peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + 0,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen ko summalle ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

2.   Imoittaa RG Line Oy Ab:lle, että tuleville maksuille maksuaikaa ei myönnetä ja tarvittaessa peritään tavaramaksut suoraan tavaran haltijalta.

3.   Esittää valtuustolle, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
   
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
 
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Päätös   Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esitys hyväksyttiin äänin 6 (Rauhala, Laaksoharju, Boucht-Lindeman, Nygård-Fagerudd, Lohva, Kouhi) – 4 (Moisio, Vehkaoja, Siltanen, Katajamäki).

-------------------------

[Tapio Osala]

Ei mahtunut yhteen viestiin - tässä edellisen jatko:
Valtuusto 3.12.2007

RG Line Oy Ab:n anomus 21.11.2007   LIITE 1
RG Line tuloslaskelma ja tase 2006    LIITE 2
RG Line välitilinpäätös 30.9.2007   LIITE 3
RG Line tulos (ilman Casino Expressin vaikutusta) 2006-2008
sekä rahtivolyymin kehitys 2001-2010   LIITE 4
RG Line oma pääoma ja kassavarat rahoitusjärjestelyjen jälkeen    LIITE 5
Kongstad Shipping RG I arviointitodistus ja Börje Lassfolkin selvitys   LIITE 6
Kongstad Shipping RG I CERTIFICATE of VALUATION   LIITE 6a
RG I aluskiinnityksen vakuusriskin arviointi, laskelmat   LIITE 7

   Kaupunginhallitus on hyväksynyt 26.11.2007 kaupungin saataville 782 417 € 3 vuoden maksusuunnitelman. Rabbe Grönblom antaa saatavien suorittamisen vakuudeksi omavelkaisen takauksen 782 417 € ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

KH   Valtuusto päättää, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
   
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
 
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Päätös   Merkittiin, että Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen saapui varajäsen Lars-Erik Wägar.

   Valtuutettu Harri Moisio teki Hannu Katajamäen kannattamana seuraavan päätösehdotuksen:

Valtuusto päättää:

1.   Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus käsittelee uudelleen päätöksensä 26.11.2007 koskien kaupungin saatavien perintää. Tällöin Rabbe Grönblomin henkilökohtainen omavelkainen takaus tulee rajata 500 000 €:oon. Päätöksessä tulee ratkaista saataville kertynyt viivästyskorko.

2.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

3.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on  seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.

Lisävakuutena Rabbe Grönblom antaa  henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 200 000 €, joka astuu voimaan sen jälkeen, kun  kohdassa 1 mainitut saatavat on kokonaisuudessaan maksettu, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2011. Tämä 200 000 €:n takaus  on voimassa siihen saakka, kunnes lainan (2,7 milj. €) ensimmäisen lyhennysvuoden  lyhennyserät yhteensä 300 000 € on maksettu.

4.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

5.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.

6.   Kaupunki  edellyttää, että muut  osapuolet hyväksyvät  rahoitusjärjestelyihin  sisältyvät toimenpiteet.

Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Francesca Cucinottan kannattamana, että asia pannaan pöydälle.

Äänestettäessä pöydälle panosta sitä kannatti 9 valtuutettua, mikä oli riittävä kannatus ja asia pantiin pöydälle.
               Äänestys 1.

--------------------------
Valtuusto 10.12.2007

   Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen esitys 26.11.2007.

Käsittely   Merkittiin, että valtuutettu Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Gun Väkeväinen.

   Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Tapio Osalan kannattamana, että valtuusto päättää asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään onko tässä asiassa toimittu hyvän hallintotavan mukaisesti.

   Valtuutettu Harri Moisio teki Hannu Katajamäen kannattamana seuraavan päätösehdotuksen:

Valtuusto päättää:

1.   Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus käsittelee uudelleen päätöksensä 26.11.2007 koskien kaupungin saatavien perintää. Tällöin Rabbe Grönblomin henkilökohtainen omavelkainen takaus tulee rajata 500 000 €:oon. Päätöksessä tulee ratkaista saataville kertynyt viivästyskorko.

2.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

3.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.

Lisävakuutena Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 200 000 €, joka astuu voimaan sen jälkeen, kun kohdassa 1 mainitut saatavat on kokonaisuudessaan maksettu, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2011. Tämä 200 000 €:n takaus on voimassa siihen saakka, kunnes lainan (2,7 milj. €) ensimmäisen lyhennysvuoden lyhennyserät yhteensä 300 000 € on maksettu.

4.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

5.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.

6.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

   Valtuutettu Tapio Osala ehdotti Anna-Lena Ahlnäsin kannattamana päätösesityksen hylkäämistä.

   Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Francesca Cucinottan kannattamana päätösesitykseen lisäystä, että päätöstä ei saa lainvoimaistaa ennen EU-lainsäädännön tarkistamista mitkä säädökset sitovat kansainvälisen liikenteen tukemista.

Päätös   Puheenjohtaja ei ottanut käsittelyyn Lammimäen ehdotusta koskien lainvoimaisuutta, koska kyseessä on asian täytäntöönpano, mikä kuuluu Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtäviin.

   Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään kaupunginhallituksen esityksen ja Moision ehdotuksen välillä ja voittanut asetetaan Osalan hylkäävää päätösehdotusta vastaan. Viimeisenä äänestetään Lamminmäen ehdotuksesta asettaa tilapäinen valiokunta.

   Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 0 jaa (Kh) ääntä, 47 ei (Moisio) ääntä ja 4 tyhjää.
                     Äänestys 1.

   Toisessa äänestyksessä annettiin 37 jaa (Moisio) ääntä ja 14 ei (Osala) ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Moision päätösehdotuksen. Äänestys 2.

   Äänestettäessä tilapäisen valiokunnan asettamisesta sitä kannatti 15 (jaa) valtuutettua ja vastusti 32 (ei) valtuutettua, 4 tyhjää.   Äänestys 3.   

   Eriävän mielipiteensä päätökseen ilmoittivat valtuutetut: Heikki Lamminmäki, Oiva Lehtonen, Aino Siltanen, Veikko Siltanen, Francesca Cucinotta, Tapio Osala, Heimo Hokkanen, Anna-Lena Ahlnäs, Pirjo Andrejeff, Marjatta Vehkaoja, Tuula Sumula-Moisio ja Margit Isomäki.

[Kari Lajunen]

Kiitos Tapio tuo on hyvä olla esillä kun asia tulee uudelleen kuitenkin käsittelyyn.

Tuossa joku aasiantuntija kyseli, että mitä olisi pitänyt tehdä.  

Kerron mitä ei olisi pitänyt tehdä sillä se on avainsana.

Ei olisi pitänyt ajaa kilpailevaa Transparaden laivayhtiötä konkurssiin.  Konkurssiin se ajoi
mm. Vaasan kaupunki maksamattomien satamamaksuje vuoksi.  Samojen maksujen mitkä jäjlelle
 jääneeltä kuljetusyhtiöltä jäivät maksamatta, mutta niitä ei kai edes karhuttu.  Nykytilasta en
tiedä ovatko maksut suoritettu.

Jos kyseessä olisivat olleet yksityishenkilöt, olisi kyseessä ollut syrjintä.

Jos kyseessä olisi ollut afrikkalaistaustinen olisi kyseessä ollur rasismi.

Nyt kyseessä oli Ruotslalaisomisteinen terveellä pohjalla toimiva osakeyhtiö vastaan vaasalainen.

[Asiantuntija]

Kiitos Tapio tuo on hyvä olla esillä kun asia tulee uudelleen kuitenkin käsittelyyn.

Tuossa joku aasiantuntija kyseli, että mitä olisi pitänyt tehdä.  

Kerron mitä ei olisi pitänyt tehdä sillä se on avainsana.

Ei olisi pitänyt ajaa kilpailevaa Transparaden laivayhtiötä konkurssiin.  Konkurssiin se ajoi
mm. Vaasan kaupunki maksamattomien satamamaksuje vuoksi.  Samojen maksujen mitkä jäjlelle
 jääneeltä kuljetusyhtiöltä jäivät maksamatta, mutta niitä ei kai edes karhuttu.  Nykytilasta en
tiedä ovatko maksut suoritettu.

Jos kyseessä olisivat olleet yksityishenkilöt, olisi kyseessä ollut syrjintä.

Jos kyseessä olisi ollut afrikkalaistaustinen olisi kyseessä ollur rasismi.

Nyt kyseessä oli Ruotslalaisomisteinen terveellä pohjalla toimiva osakeyhtiö vastaan vaasalainen.

Jos Ruotsalaisomisteinen yhtiö oli terveellä pohjalla, niin miksi eivät maksaneet satamamaksuja niin koko konkurssi olisi vältetty? Terveellä pohjalla olevaa yhtiötä ei saa konkursiin ihan noin vain.

[Matseman]

Linjan kannattavuus ja tärkeys ovat kaksi eri asiaa.

Totta kai täytyy pyrkiä siihen, että homma kannattaa ekonoomisesti. Mutta tärkeys pitää myös huomioida.

Jokainen meistä on istunut varmasti joskus yksin linja-autossa. Reissu ei ollut varmasti silloin kannattava itse liikennöitsijälle. Mutta tärkeä se oli. Muuten linja, tai ainakin se vuoro olisi lopetettu.

Tässä tilanteessa faktaa taitaa olla se, ettei liikenne riitä kannattavaan laivalinjaan.
Rabbe ei sitä varmasti ala huvikseen vetämään.
Jos minulta olisi vaadittu samaa, velvollisuuteen ja/tai hyväntekeväisyyteen perustuvaa toimintaa, Vaasalaiset olisivat saaneet ajaa jo kauan Haaparannan kautta Ruotsiin.
Mutta jos saisin vähän positiivista apua veronmaksajilta, voisin alkaakin hommaan ja silloin pyrkisin tietenkin rakentamaan toimintaa eteenpäin, tavoitteenani kannattava laivalinja.
Ymmärtääkseni tähän pyritäänkin ja tämä on todellakin tavoite. Eri asia sitten tietenkin onnistutaanko tässä.

Ihmettelin joskus aikoinaan sisäsataman köyhyyttä, kun oli laivaliikenteestä kysymys. Silloin Vaasanlaivojen toiminta kukoisti vielä ja lähes kaikki laivaliikenne tapahtui Vaskiluodosta. Sisäsatama sai kuivua kasaan.
Tämä sama trendi on jatkunut sitten Vaskiluodossa.

Jotenkin tuntuu siltä, että jos jotkut voimat saisivat päättää Vaasassa, niin voisimme ihailla kukoistavaa vaasalaista laivaliikennettä vain museossa.

Peräänkuulutan vaasalaisia rakentajia. Ihmisiä, joilla on kehitysvietti kohdallaan.

Lamat ja matalasuhdanteet ovat pessimistien ja kyrmyniskojen aikaansaannoksia. Kaiken romutus on tulos siitä ja museot niiden pyhättöjä.

Kärsivällisyyttä ja kovaa työtä tarvitaan. On se nyt kumma ellei yhtä pientä laivalinjaa saada kannattamaan. Miten tätä asiaa oikein markkinoidaan? Miten paljon ollaan yhteistyössä Uumajan kanssa? Jotenkin tuntuu siltä, että koko asia on hunningolla ja sitä vetävät väärät miehet. Tai sitten takana ovat ainoastaan voimat, jotka haluavat romuttaa koko laivan. Silloin ei ole mikään ihme, jos ollaan toivottoman tehtävän edessä.

[Asiantuntija]

Olispa muuten kiva tietää, että mitkä ovat tuon liikenteen aiheuttamat tulot ja menot kellekin.

Mikä on Rabben yhtiöidensä kautta laittama rahamäärä tuohon hommaan. Ja paljonko on sieltä saanut?

Mikä on Vaasan kaupungin tuohon liikenteeseen laittama rahamäärä ja mitkä ovat saadut tuotot esim. satamamaksujen muodossa tai muuten? Ja paljonko niissä saaduissa satamamaksuissa on kyseisen liikenteen aiheuttamaa kulua.

Ja vielä, että mitkä ovat kunkin osapuolen saldot siinä tilanteessa, että RG-Line haetaan konkurssiin.

[Kari Lajunen]

Jos Ruotsalaisomisteinen yhtiö oli terveellä pohjalla, niin miksi eivät maksaneet satamamaksuja niin koko konkurssi olisi vältetty? Terveellä pohjalla olevaa yhtiötä ei saa konkursiin ihan noin vain.

Jospa he odottivat samanlaista kohtelua kuin kilpailijalle eli tukea ja satamamaksujen perimättömyyttä.

Demokratian ja oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen se olisi ollut kohtuullista.

Mutta saivat sensijaan konkurssin.  (Epäilen, että Vaasan kaupunki oli hakijana)

[Asiantuntija]

Jos Ruotsalaisomisteinen yhtiö oli terveellä pohjalla, niin miksi eivät maksaneet satamamaksuja niin koko konkurssi olisi vältetty? Terveellä pohjalla olevaa yhtiötä ei saa konkursiin ihan noin vain.

Jospa he odottivat samanlaista kohtelua kuin kilpailijalle eli tukea ja satamamaksujen perimättömyyttä.

Demokratian ja oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen se olisi ollut kohtuullista.

Mutta saivat sensijaan konkurssin.  (Epäilen, että Vaasan kaupunki oli hakijana)

Aika kummallisia epäilyjä jos firma oli vakaalla pohjalla, kuten aiemassa viestissäsi väität. Jos näin olisi niin vastuullinen johto olisi siinä vaiheessa maksanut satamamaksut pois kun konkurssiuhkainen maksukehoitus olisi tullut. Vai osaatko epäillä, että mitä luulivat konkurssiuhkaisen maksukehoituksen tarkoittavan. Olen ymmärtänyt, että noihin aikoihin RG-Line oli tehnyt maksuista maksusuunnitelman.

Jos taas toinen yhtiö ei maksa maksujaan terveestä pohjasta huolimatta konkurssiuhkaisen maksukehoituksen saapuessa, niin kyllähän semmoinen firma pitää konkurssiin hakeakin. Mitä vaihtoehtoja tuollaiselle maksuhaluttomuudelle olisi muka olemassa?

Minä kuitenkin hiukan epäilen tuon yhtiön tervettä pohjaa. Tai sitten sen yhtiön johdossa on ollut joku sellainen henkilö joka ei ole ihan oikeustoimikelpoinen, eli ei pysty vastaamaan asioistaan - saati muiden.

Jos asiat ovat näin kun esität, niin saivatpa opetuksen, että mitä ostolaskuille pitää oikeasti tehdä. Tai oikeamminhan he eivät ole ehkä saaneet vieläkään opastusta siihen, että mitä niille laskuille pitää tehdä, mutta nyt tietävät varmasti, että mitä tapahtuu jos niille ei tee mitään konkurssiuhkaisesta maksukehoituksesta huolimatta.

[Asiantuntija]

Botnia Link -varustamo hakeutuu konkurssiin. Asiasta ilmoitti varustamon hallitus tänään.

Pitkään talousvaikeuksissa ollut Botnia Link on kuljettanut pääasiassa rahtia Vaasasta Uumajaan ja Härnösandiin. Varustamon mukaan Suomi ja Ruotsi eivät ole päässeet poliittiseen ratkaisuun kahden varustamon tukemisesta Merenkurkun liikenteessä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/talous/2002/11/141960

Ei siis sittenkään ollut Vaasan kaupunki, joka tuota firmaa haki konkurssiin.

Hakivat siis näköjään itse yrityksen konkurssiin. Tämä vakaalla pohjalla oleva yritys on maikkarin ylläolevan uutisen mukaan ollut talousvaikeuksissa pitkään. Vai onko siinä ollut joku muukin yritys vielä, eli meneekö mulla asiat sekaisin?

[Tapio Osala]

Nytkö se sitten tapahtuu?

VASA. RG Line har kallat till presskonferens i dag klockan 12.30. Rederiet meddelar inte vad den handlar om. I fredags diskuterade vd Reko Märsylä med Vasa stads ledning om det trängda ekonomiska läget.
Vi är på plats och rapporterar från presskonferensen

[vaasalainen]

RG-Line behöver 1 miljon

JUST NU. RG Line söker nu stöd hos Vasa stad för att trafiken över Kvarken tryggas. Om förhandlingarna inte når någon lösning kan RG Line gå i konkurs. Vd Reko Märsylä uppskattar att färjeföretaget behöver 1 miljon euro för att klara livhanken.

-Om vi inte har pengar för att göra de investeringar som behövs kan det ta slut för vår del om fyra till fem år, säger vd Reko Märsylä.

http://www.vasabladet.fi/story/?linkid=177575

[suoraan asiaan]

Tässä täydennystä edelliseen:

Pahoihin talousvaikeuksiin ajautunut RG Line -varustamo hakee tukea Vaasan ja Uumajan kaupungeilta. Varustamoa uhkaa konkurssi, jos se ei saa rahoitusta.

Varustamon mukaan se pystyy hoitamaan lainanlyhennyksistään vain osan. Vaasan kaupunki on takaamassa varustamon lainoja kahden ja puolen miljoonan euron edestä. Vaasan kaupunginhallituksen on määrä ottaa kantaa tukiasiaan ensi viikolla.

Kulkeeko logiikka niin, että varustamo tarvitsee vielä miljoonan, jolloin vaasalaisten veronmaksajien riski on 3,5 miljoonaa, jos se kaatuu veronmaksajien maksettavaksi.

Mitä kaikkea sillä muuta saa?  Eikö periaate ole se, että yksityinen yritys hoitaa itse tonttinsa.

[Matseman]

Mitä kaikkea sillä muuta saa?  Eikö periaate ole se, että yksityinen yritys hoitaa itse tonttinsa.

On on.

Mutta nyt näyttää siltä, että myös veronmaksajat saavat maksaa jos haluavat päästä Vaasan korkeudelta yli Ruotsiin.

Ei muuta kuin valitsemaan.

[vaasalainen]

RG-Linestä käydään ansiokasta keskustelua myös Maritime foorumissa:

http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=16098.0

[Tapio Osala]

Vielähän ei ole veromarkkoja kulunut mutta vastuita ilman kunnon vakuuksia on 2,5 M€.
Lainaa ei ole lyhennetty mutta korot lienee maksettu.

Sataman tavaramaksuja on saatu kuitenkin kassaan satoja tuhansia vuodessa. (Taitaa olla yhteismäärältään enemmän kuin tuo vastattavana oleva 2,5 M€).Tiettävästi pari-kolme sataatuhatta on piikissä tavara/satamamaksuja.

Mutta satamahan elää nimenomaan tavaramaksuillaan. Olisihan se outoa (liekö laillistakaan?) yhtä firmaa kohdella eri tavoin kuin muita.

Kaikenlaista tukea ei yrityksille saa EU:ssa antaakaan (de minimis-säännöstö).

Kinkkinen juttu.

JOS omistaja heilauttaisi pottiin riihikuivaa ison tukun ja näin osoittaisi aitoa halua homman jatkamisesta, niin silloin voisi kuvitella Vaasan yhdessä valtiovallan ja Uumajan kanssa vielä tukea antavan.

Hallitusohjelmassa lukee että valtio takaa Merenkurkun laivaliikenteen jatkumisen. Saaps nähdä riittääkö senaattoreiltamme potkua tuon lupauksen täysimääräiseen lunastamiseen jolloin Vaasan ei tarvitsisi olla maksumiehenä.

[Matseman]

Eikös tuo suora tukeminen ole EU:n kieltämä, kilpailun ylläpitämiseksi? Mutta lainata ja taata lainoja voi tietenkin niin paljon kuin haluaa.

Mutta kinkkinen on Rabbenkin tilanne. Jos rahti ja matkustajien määrä ei riitä kannattavaan laivalinjaan, niin ymmärtääkseni hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin panna pillit pussiin. Kuka tällaista harjoittaa huvikseen?

Kysymys on siis edelleenkin siitä, haluavatko ja tarvitsevatko vaasalaiset laivalinjaa Vaasan ja Uumajan välillä?

Uskon, että Rabbelle itselleen tämä on samantekevää, mutta hän tarjoaa palvelun, jos sitä ollaan valmiita tukemaan siten, että hän saa työstään palkan.

Tässä on myös hyvä ottaa huomioon se, että yhtään kilpailijaa ei ole tyrkyllä välille. Jo tämä kertoo jotain siitä, miten kannattavaksi linja lasketaan.

[Kari Lajunen]

Mikä Vaasalle olisi edullisin vaihtoehto?

Jos Rabbe pistää "pillit pussiin" niin olisiko silloin linja avoin kilpailulle ja silloin saatavissa sekä valtion että EU:n tukea?

Kysehän ei ole välttämättä siitä, että haluaako Vaasa pitää merenkurkun liikenteen vaan kyse voi olla haluaako EU pitää sen ja silloinhan tilanne voi olla toisenlainen.  Vai voiko?

Luulisi tähän jotenkin saavan valtion tai EU:n maksumieheksi.  Miten?

Tässä on myös hyvä ottaa huomioon se, että yhtään kilpailijaa ei ole tyrkyllä välille. Jo tämä kertoo jotain siitä, miten kannattavaksi linja lasketaan.

Oletko aivan varma?  Tästä oli juttua aiemmin.

Mihin Onyx loppujen lopuksi päätyi?  Päätyikö sinne minne luvattiin, ja muistaakseni luvattiin ettei päädy kehitysmaahan purettavaksi jossa asbesti puretaan ilman suojavarusteita ja purkajat saavat elikäisiä oireita?

Onyks on laiva jonka edellinen nimi oli Casino express ja joka ajoi karille liikennöidessään ennen RG 1:stä.  Tästä laivasta tarjottiin enemmän kuin millä se myytiin ja se aiheutti ihmetystä sillä harvoin myydään halvemman tarjouksen tehneelle.  Sellainen herättää aina ihmetystä.

Jos liikennöintiä ei kukaan jatka niin menettääkö Vaasa silloin satamamaksuja?