Aihe: Auto, vain ympäristöongelma?

[Eric Sardinas]

Auton vuokraus tilapäisiin ajoihin on yllättävän edullista kun lasketaan auton pidon
muut kulut. 

Aivan! Eikä taksinkaan käyttö ole niin valtavan kallista - ja rikollista. Mehän käytämme sitä sumeilematta, kun pitää päästä kotiin pienen kostean illan jälkeen. Mutta ei tulisi mieleenkään käyttää sitä kun lähdetään porukalla katsomaan esim. jääkiekkoa.

Vaimoni muuten kävi joskus aikoinaan ostoksilla kerran kuukaudessa, ystävättärensä kanssa. Latasivat molemmat omat kärrynsä täyteen ja soittivat sitten taksin. Kertoi, että mikä sen kätevämpää, taksikuski oli vielä yleensä niin ystävällinen, että auttoi lastaamaan ostokset autoon. Taksin hinnan he sitten tietenkin jakoivat kristillisesti.
Myös tässä me ajattelemme usein perinteisesti. Esim. minulla pitää olla oma auto tällaiseen...

Setäni asuu muuten Helsingissä ja talon alakerrassa on autovuokraamo. Eläkeläisenä hän teki tietenkin heti diilin autovuokraamon omistajan kanssa. Hän voi mennä milloin vain konttoriin ja saa heti sieltä avaimen kouraan. Pistää vaan nimen yhteen paperiin. Ja auto on aina siivottu ja tankki täynnä. Muuten hän kulkee sitten ratikoilla, eikä kaipaa yhtään omaa autoa harmikseen, vaikka on sellaisen omistanut koko elämänsä.

[Matti Meikäläinen]

Tämä vuokra-auto vaihtoehto on varmasti varteenotettava, jos vuokrausfirma sattuu sijaitsemaan sopivan kävelymatkan päässä. Mutta mitä me muut tehdään, joilla ei ole näin hyvä tilanne ? Ajetaan taksilla ?

[Tapio Osala]

Näin joskus laskelman, että on "varaa" ajaa taksilla KAKSI MATKAA viikossa, jos ei pidä omaa autoa.

[Eric Sardinas]

Tämä vuokra-auto vaihtoehto on varmasti varteenotettava, jos vuokrausfirma sattuu sijaitsemaan sopivan kävelymatkan päässä. Mutta mitä me muut tehdään, joilla ei ole näin hyvä tilanne ? Ajetaan taksilla ?

Jokaisen ihmisen talon alakerrassa on autovuokraamo. Ellei ole, niin pitää pysyä kotona.

[Kari Lajunen]

Heitän nyt lonkalta lukemia mutta oman auton kiinteät kulut kun auto on
laillinen ja toimintakuntoinen siten, että sillä voidaan koska tahansa lähteä
ajamaan.

Liikennevakuutus ja kasko 500,-
Ajoneuvovero                  80,-
Katsastus                        60,-
Yhteensä                      640,-

Jos taksimatka on 20/suunta tekee se jo 32 matkaa ilman, että oma auto liikkuisi
vielä metriäkään.  Kun sillä ajetaan alkaa se tehdä kuluja ja tuo Osalan laskelma
kahdesta matkasta viikossa voi hyvinkin olla lähellä totuutta jolloin kulut ovat
samat.

Jos auto sitten liikkuisi ja se veisi 13 litraa bensaa satasella nykivää kaupunki-
ajoa ja kilometrejä tulisi vaatimaton 1000/kk niin pelkkä bensa maksaisi se
1872,- bensana vuodessa.  Siihen sitten huollot ja korjaukset 300,-.
Sitten auton ostohinta vähennettynä vaihtohyvityksellä kohdistettuna 10
vuoden aikajanalle ja siitä irroitetaan vuosihinta ja oletetaan, että auto on
maksanut 30000 euroa ja siitä saa vaihdossa 10000 niin se on 20000,-/10v
Eli 2000,-/vuosi.  Näin mellä on kokonaiskulut autosta 4812,- kun hinta
pysyisi 10 vuotta samalla tasolla.  Summa tekee 240kpl 20,-euron matkoja.

Eli jos yhden matkan hinta on 20,- niin se tkee 4,6 matkaa viikossa.
Eli Osalan laskelma on täysin realistinen.  Jopa alakanttiin mutta pitäisi
tietää mikä on yhden taksikyydin keskiarvohinta.  Tässä laskelmassahan
se on 20,-

Tässä ei myöskään ole laskettu auton säilytyskuluja sekä lohko- tai
sisätilan sähkölämmittimen sähkökuluja.  Laskelmasta puuttuu varmasti
vielä joitain kulujua mutta antaa suuntaa.   Kolarit, pesut, parkit, sakot
ja ilkivalta ym. 

Tuosta ilkivallasta tuli mieleeni.  Kävin eilen korjaamolla vaimoni Nissanilla
ja ihmettelin korjaamon pihassa lojuvaa autoa joka makasi pelkkien jarru-
levyjen varassa.  Korjaamonomistaja kertoi, että siitä varastettiin renkaat.
Varasporukka oli tullut Seinäjoelta vieraaseen kaupunkiin, etteivät jäisi
Seinäjoella kiinni ja ettei heitä tunnistettaisi koska he työstivät
melko avoimesti ihmisten nähden autokorjaamolla mutta epäonnekseen
eivät tajunneet, että yöaikainen korjaamotoiminta herättää huomiota
sekä, että täälläpäin
autot ovat usein näkymättömässä kamera tai muussa valvonnassa.
Poikien oli annettu ahertaa kaikessa rauhassa jotta rikoksen tunnusmerkit
täyttyivät ja sitten heidät napattiin poliisin toimesta ihan "rysän päältä".
Pojat olivat niin tyhmiä, että työstivät autoa kameran edessä joka näkyi
ihan hyvin mutta se oli suunnattu toisaalle.  Se oli suunnattu siten, että
kaikki alueelle tulevat saivat esiintyä kameralle.

Renkaiden lisäksi korvattavaksi tuli nyt myös vääntyneet jarrulevyt.  Ikkunat
säilyivät ehjänä.

[Klaus Berg]

Herrekuud, kävin huollossa ja siinä samalla keskusteltiin myyjien kanssa autoasioista.
Pojat yritti myydä uutta menopeliä, mutta vanhasta ne ei maksa enään mitään.
Minulla on vain 5 vuotta vanha kärry, mutta ei se ole enään kuin postimerkin arvoinen.

Siis ei kun ajellaan ihan tappiin asti.

Tässä vaan miettii että kuinka Suomessa käy, kun kalusto ikääntyy ja ajellaan ihan ikälopuilla.

[Eric Sardinas]

Herrekuud, kävin huollossa ja siinä samalla keskusteltiin myyjien kanssa autoasioista.
Pojat yritti myydä uutta menopeliä, mutta vanhasta ne ei maksa enään mitään.
Minulla on vain 5 vuotta vanha kärry, mutta ei se ole enään kuin postimerkin arvoinen.

Siis ei kun ajellaan ihan tappiin asti.

Tässä vaan miettii että kuinka Suomessa käy, kun kalusto ikääntyy ja ajellaan ihan ikälopuilla.

Tilanne taitaa olla juuri nyt se, että ihmiset pidättelevät hengistystäänkin. Sitten kun kurvit kääntyvät taas nousuun, vaihdellaan kilpaa autoja. Mutta näyttää myös siltä, että moni odottaa uuttaa tekniikkaa, näillä poltto-aineen hinnoilla. Ja silloinhan vanhalla tekniikalla varustetun auton hinta laskee aina. Maassa on nyt valtavasti autoja, joita kukaan ei ottaisi edes ilmaiseksi.

[Eric Sardinas]

Niin tätä minä Kari vähän ihmettelin jo tuolla Ikea-keskustelussa.

  Muutenkin
autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat yleensä vain kolme
ensimmäistä vuotta.

Tälle löytyy oma keskustelunsa ja olisi mukava, jo tarkentaisit hieman mitä tarkoitat.

[Kari Lajunen]

Niin tätä minä Kari vähän ihmettelin jo tuolla Ikea-keskustelussa.

  Muutenkin
autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat yleensä vain kolme
ensimmäistä vuotta.

Tälle löytyy oma keskustelunsa ja olisi mukava, jo tarkentaisit hieman mitä tarkoitat.

Tarkoitan sitä mitä sanon.  "Autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat
yleensä vain kolme ensimmäistä vuotta".

Voiko tuota selvemmin sanoa?  Miten tuota voi vielä tarkentaa.  Vai kyseletkö
tietolähdettä?  Vai haluatko yksilöidä sen tietyntyyppiseen ottomoottoriin
eriteltynä diesel- tai bensakäyttöiseksi?  Nämä ovat eri asioita joista en
kertonut mitään kun ei tietolähdekään.  Vedän hatusta, että kyselit
tietolähdettä niin en minäkään voi kaikkea tähän hätään muistaa.  Tiedon
tulva on niin rajaton, ettei aina voi tietää mistä tietonsa hankkii mutta
luultavasti internetistä ja jos asia painaa niin Mr Google auttaa.

Oma arvioni on, että kolmen vuoden käyttö kuluttaa autoa siten, että
sille uutena annetut arvot eivät enää päde vaan muuttuvat.  Tämä on
kululmisilmiö jonka olen ihan konkreettisesti huomannut jalkapohjissani.
Nimittäin kengänkantani kuluvat kolmen vuoden kävelyn jälkeen, ettei
niistä millään voisi sanoa niiden olevan uuden veroiset.

En kuitenkaan muista oliko artikkelissa mistä tiedon hankin, sen kummempaa
perustelua vaan saattoi perustua tilastoituun tosiasiaan jossa on huomioitu
joko satunnaisella otolla muutama tuhat auton käyttäjää tai sitten kaikki.

Huomasin myös saman ilmiön katsoessani auton renkaita.  Kolmen vuoden
ajon jälkeen niissä oli selvää kulumisen jälkeä.

Autoissa on yleensä myös takuu ja viat korjautetaan sitämukaa kun niitä
takuu aikana ilmenee.  Se on aika lähellä tuota kolmea vuotta.  Takuuajan
jälkeen takuuhuollot ym. saatetaan jättää tekemättä. 

Juttelin jonkun kanssa ja hän kertoi, että Saksassa on ihan tyypillistä, että
ostetaan uusi auto ja sillä ajetaan 3 vuotta tekemättä minkäänlaisia
muita kuin takuuhuollot ja sitten se vaihdetaan.

Toivottavasti tämä valaisi hieman kysyjää mutta kun perustui arvailuun
niin saattoi mennä ihan "metsään".

[Eric Sardinas]

Niin tätä minä Kari vähän ihmettelin jo tuolla Ikea-keskustelussa.

  Muutenkin
autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat yleensä vain kolme
ensimmäistä vuotta.

Tälle löytyy oma keskustelunsa ja olisi mukava, jo tarkentaisit hieman mitä tarkoitat.

Tarkoitan sitä mitä sanon.  "Autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat
yleensä vain kolme ensimmäistä vuotta".

Voiko tuota selvemmin sanoa? 

Mitä sitten siinä kolmessa vuodessa tapahtuu sellaista, josta voi päätellä, etteivät päästö- ja kulutusarvot toimi enää?

Tässä yksi esimerkki. Autolla ajettiin kaiken kaikkiaan 80 000 km, siis reilusti enemmän, kuin normaalisti kolmessa vuodessa:

EURO 4 raja-arvot   
CO     HC      Nox
1,00   0,10      0,08
         
Auto: 2.5 litran turbo, automaatti    
           
Mittari(Km)CO   HC   Nox
7 708    0.246   0.036   0.017
10000   0.210   0.082   0.033
20000   0.272   0.099   0.036
30000   0.354   0.109   0.045
40000   0.393   0.094   0.055
50000   0.300   0.079   0.037
60000   0.318   0.100   0.029
70000   0.250   0.078   0.029
80000   0.336   0.074   0.059

Huomaa, kaksi kertaa mentiin raja-arvojen yli (alleviivattu), mutta kun katsotaan kokonaisuutta, niin syytä saa hakea muualta, kuin autosta.

[Kari Lajunen]

Kerroin   että " Muutenkin
autoille annetut päästö- ja kulutusarvot toimivat yleensä vain kolme
ensimmäistä vuotta." (kolmas kerta)

Mitä sitten siinä kolmessa vuodessa tapahtuu sellaista, josta voi päätellä, etteivät päästö- ja kulutusarvot toimi enää? 

Eli vastaus on että "ei mitään".  En ole huomannut kenenkään   väittäneen
mitään sellaista.  Jäikö minulta jokin ohi?  Kysehän on sen jälkeisestä ajasta.
Haluat todistaa väitteeni oikeaksi ja kiitos siitä.  Niinhän se on.

Sillä taulukkosihan puoltaa sanomaani.  Taulukostasi käy ilmi, että kaikki
lukemat paitsi CO ovat kohonneet
kilometrien myötä.  CO:kin alittaa sen vain kerran kun perussäätö on
suoritettu.  Sen jälkeen sitä ei näytä saadun enää millään alle valmistajan
ensimmäisen tason.   Eli yksikään muu niistä ei alita yhtään kertaa ensimmäistä
arvoa vaikka ensimmäinen arvo valmistajan jäljiltä kaipaa usein säätöä. 
Kulutus joka olisi ollut se oleellinen asia, ja johon lähinnä viittasin, puuttuu
taulukosta kokonaan.  Sekin tahtoo kohota näiden arvojen mukana.

Tästä ei käy aikajana selville mutta jos kyseessä on kolmen vuoden periodi
niin se puoltaa juuri sanomaani että säädöt pysyvät yleensä kolme
ensimmäistä vuotta.

Huomaa että Eerikki tuntee autot.  On ilo keskustella asiantuntijan kanssa.
 

[Eric Sardinas]

Kari, huomaatko, miten pienistä eroista on kysymys?

Esim. tuo HC:n ylitys kaksi kertaa voidaan selittää esim. siten, että kuljettaja hukkasi kerran kurvin, jota seurasi ajaessaan. Ei siihen sen kummempaa tarvita. Todisteena tästä lukemat myöhemmin, jotka ovat taas sillä tasolla, jolla pitääkin.

Viranomaiset asettavat raja-arvot ja ne toimivat niin kauan kun valmistajien tuotteet täyttävät vaatimukset. Nuo esittämäni luvut eivät vielä osoita, että kulutusarvot eivät toimisi - päinvastoin, ne todistavat, että päästöarvot toimivat ja todennököisesti esittämi auto täyttää yllä esittämäni  vaatimukset vielä silloinkin, kun mittarissa 120 000.

On luonnollista, että auton ominaisuudet muuttuvat käytössä, mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, etteivät ne toimisi.

[Rinnewood]

Niin, miten onkaan tuo otsikko; Auto, vain ympäristöongelma?
Siis joka vuosi valmistajat syytää markkinoille uusia malleja. Miten olis kun pantas rajoitukset ettei saa tuoda uusia malleja markkinoille kuin joka viides vuosi korkeintaan? Nyt pitäis vuoden välein vaihtaa vähempi kulutuksiseen tms vihreämpään?
Joka vuosi kuluttajia huijataan, ekologisempia autoja tuodaan markkinoille. Herätkää jo! Kauppa se on mikä kannattaa!!
On se kumma että tällainen vanha friikki ymmärtää ekojuttuja paremmin kuin nykypäivän uusavuttomat teknohipit!

[Eric Sardinas]

Siis joka vuosi valmistajat syytää markkinoille uusia malleja.

Lehdet tekevät aina juttuja autoista. Joka vuosi vertaillaan. Kenen tuotteissa on parhaimmat jarrut? Kenen valot näyttävät pisimmälle? Minkä valmistajan tuotteillä pääsee tankillisella pisimmälle? Lista on pitkä.
Tämän lisäksi viranomaiset vetävät linjaansa. Auton jokainen nippeli on dokumentoitu ja yhä suurempi osa siitä pitää saada kiertoon.
Asiakkaat ovat myös oma kategoriansa. Myös he vaativat koko ajan parempia tuotteita.

Kehitystyön on siis oltava käynnissä koko ajan.

Ja tämä alla esittämäsi on jo aika lähellä totuutta:

Miten olis kun pantas rajoitukset ettei saa tuoda uusia malleja markkinoille kuin joka viides vuosi korkeintaan?

Uuden mallin kehittely kestää keskimäärin 5 vuotta, siis pöydältä tuotantoon. Sen jälkeen niitä viilaillaan, vaihdetaan vähän etusäleikköjä, mattoa, lamppuja jne, kunnes on sitten aika tehdä se klassikko viimeisenä mallina, ennen kuin se poistetaan tuotannosta.

Nyt pitäis vuoden välein vaihtaa vähempi kulutuksiseen tms vihreämpään?

Tämän voi tietenkin tehdä halutessaan, mutta kuka pakottaa vaihtaa vuoden välein? Ei tietenkään kukaan. Voit vaihtaa yhä autosi vaikka viiden vuoden välein, tai jopa kymmenen. Ja taitaa löytyä vieläkin sellaisia, jotka ostavat uuden auton vain kerran ja ajelevat sitten sillä koko elämänsä.

Joka vuosi kuluttajia huijataan, ekologisempia autoja tuodaan markkinoille.

Miten niin huijataan? Minkälaisilla koslilla me ajelisimme, ellei kehitystyö olisi käynnissä koko ajan?

Herätkää jo! Kauppa se on mikä kannattaa!!

Eikä tätäkään saa tietenkään unohtaa, sillä sehän tässä on homman periaate.

On se kumma että tällainen vanha friikki ymmärtää ekojuttuja paremmin kuin nykypäivän uusavuttomat teknohipit!

No mitäs sen vanhan friikin pakoputkesta tulee ulos?

[Tapio Osala]

http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Katumaasturikin+voi+kulkea+häkäpöntöllä/1135246539456

Tässäkö järkevä käyttö katumaastureille?



HS 6.6.2009:

Fredrik Ek elää kuten monet muutkin. Hän asuu Helsingin keskustassa, ajaa vanhalla citymaasturilla ja pohtii toimintansa jättämää ekologista renkaanjälkeä.

Vuonna 1998 Ek päätti pyrkiä autoilussaan eroon fossiilista polttoaineista ja ottaa koko energiaketjun omaan hallintaansa. Maatalouden bioenergianeuvojana työskentelevää Ekiä kiinnosti jätepuun tuottama energia. Tutkittuaan muun muassa höyryautovaihtoehtoa, Ek päätyi puukaasuun. Neitsytmatka ajettiin vuonna 2005, aikana jolloin olisi jo ollut tarjolla muitakin vaihtoehtoja.

Häkäpönttöautoista piirtyy monille mieleen mustavalkoinen kuva talvisodasta, jossa pomppatakkiset tytöt työntävät ylämäkeen hyytynyttä savuavaa koulubussia. Näistä ajoista on Ekin mielestä otettu aimo harppaus eteenpäin.

Vaikka perustekniikka on edelleen sama kuin keksijä Georges Imbertin aikaan 1920-luvulla, saavutetaan uusilla materiaaleilla ja suodatintekniikalla parempi käytettävyys. Laitteisto toimii nyt koneellisesti valmistetulla hakkeella.

Entisajan tervaongelmat on ratkaistu, eivätkä naapurit pääse valittamaan savuhaitoista.

Puukaasuauto menestyy päästöjen vertailussa. Pakokaasupäästöt pienevät, kun vanhan auton muuttaa puukaasulle. Hiukkas- ja hiilivetypäästöt ovat käytännössä olemattomat. CO-arvot saadaan kuriin lambdasäätimen avulla. Ekin mukaan hiilidioksidipäästöjäkään ei ole, sillä hiilidioksidia vapautuu puun poltossa vain sen verran, mitä puu on kasvaessaan sitonut.

Ek suunnitteli ja rakensi häkäpönttölaitteiston perävaunuun ja valitsi autoksi isomoottorisen nelivedon, Jeep Cherokeen vuosimallia 1980. Autossa on 4,2-litran bensiinikone. Rakennus- ja muutoskustannukset olivat hieman yli 5 000 euroa.

Puukaasuautoa rakennettaessa moottorin teho yleensä puolittuu bensiiniautoon verrattuna, mutta alhaisilla kierroksilla vääntö pysyy hyvänä. Turbon avulla hevosvoimat saa palautettua. Muuten muutostyöt ovat verrattain vähäiset.

Autossa voi käyttää bensiiniä puukaasun rinnalla. Reilun 30 000 ajetun kilometrin aikana Ekin ei ole tarvinnut turvautua bensiiniin kuin muutaman kerran.

"Ihan periaatteesta en tässä autossa bensaa käytä."

Puukaasuauton käyttö on helppoa, mutta luotettavasti toimivan järjestelmän luomisessa on omat haasteensa.

"Palavan puukaasun aikaansaaminen onnistuu jokaiselta, mutta sellaisen kaasun tuottaminen, joka ei vahingoita moottoria, edellyttää laitteiston suunnittelijalta ja käyttäjältä jonkin verran osaamista."

Modernin häkäautoilijan murheet eivät löydy ekologisen omatunnon puolelta vaan lähinnä polttoainehallinnasta ja suuren massan liikuttamisesta. Liki kolmen tonnin painoisella ja seitsemän metrin pituisella yhdistelmällä ei tule joka päivä lähdettyä keskustan parkkihalleihin.

Autoilusta tulee harkittua. Maantiellä kulutuslukemat kääntävät suupielet ylöspäin. 1,5 litraa haketta kilometrillä on lukema, josta hummerilaiset voivat vain uneksia.

Energiahakkeen veroton hinta on noin 15–20 euroa kuutiolta. 1,5 kuutiolla pääsee matka-ajossa 1 000 kilometriä. Sadan kilometrin polttoainekulut ovat 2,6 euroa. Oman vesakon omistaja ajaa miltei ilmaiseksi.

Haittapuolena on hakkeen logistiikan hallinta. Cherokeen valtaisat sisätilat täyttyvät nopeasti juuttikangassäkeistä, joiden sisältämällä hakkeella Ek ajaa kerralla maksimissaan tuhat kilometriä.

Noin sadan kilometrin välein täytyy pysähtyä ja lisätä pönttöön haketta.

Ohikulkijat pysähtyvät ihastelemaan Ekin käynnistysrituaalia Kaivopuiston rannassa.

Häkäpönttöön laitetaan saavillinen lämpövoimalahaketta ja sivussa olevaan reikään päivälehden sivut sytykkeeksi. Siinä kaikki. Missäpä muualla voisi autosivut kierrättää autoilun hyväksi?

Parin minuutin jälkeen puhallin työntää puukaasua koneelle, ja vanha Cherokee käynnistyy normaalisti. Alkusytytyksen jälkeen savua ei näy missään ja pakoputkesta tupruaa lämmintä kosteaa ilmaa.

Pakoputken sisäpuolikin on puhdas ja moottoriöljy pysyy huomattavasti kirkkaampana kuin bensiiniautossa.

Ek painaa kaasua ja massiivinen yhdistelmä lähtee yllättävän ketterästi liikkeelle, savuttomasti ja hajuttomasti.

Lainsäätäjä rajoittaa huippunopeuden maantiellä 80 kilometriin tunnissa, vaikka kovempaakin kulkisi.

"Vain pysäköiminen on painajaismaista", Ek sanoo ja kurvaa Kaivopuiston kymmenmetriseen pysäköintiruutuun.

Mistähän löytyisi häköpönttö? Olisin kiinnostunut.

Ehkä täältä löytyy http://www.woodgas.fi/
Pitääpä tutkia.

[Eric Sardinas]

Et kai sinäkin kuulu näihin katumaastureiden vastustajiin?

Kyllä, nuo häkäpönttöratkaisut ovat romanttisia juttuja yksittäisten autoilijoiden käyttäminä. Ja tottahan me näkisimme niitä enemmänkin, jos niiden valmistuksessa olisi jotain järkeä.

[Kari Lajunen]

Mistähän löytyisi häköpönttö? Olisin kiinnostunut.

Ehkä täältä löytyy http://www.woodgas.fi/
Pitääpä tutkia.

Olin aikanaan hyvin kiinnostunut puukaasuautosta ja olin yhteydessä http://www.ekoautoilijat.fi/
jossa selvisi, että häkäpönttövalmistuskurssejakin pidetään.  Minulla oli silloin
Toyota Lite-ace jonka ajattelin muuttaa puukaasulla käyväksi mutta loppujen
lopuksi päädyin sähköautoon.

[Eric Sardinas]

Mistähän löytyisi häköpönttö? Olisin kiinnostunut.

Ehkä täältä löytyy http://www.woodgas.fi/
Pitääpä tutkia.

Olin aikanaan hyvin kiinnostunut puukaasuautosta ja olin yhteydessä http://www.ekoautoilijat.fi/
jossa selvisi, että häkäpönttövalmistuskurssejakin pidetään.  Minulla oli silloin
Toyota Lite-ace jonka ajattelin muuttaa puukaasulla käyväksi mutta loppujen
lopuksi päädyin sähköautoon.

Noniin Tapio,
- odotamme jännityksellä blogiasi uudesta elämästäsi, autuaana häkäpönttöautoijana

[Tapio Osala]

Olisi se siks reteetä päästellä uusiutuvalla kotimaisella polttoainella. (No, nojakki toimii jo sellaisella.)
Polttoainetta löytyisi hätätapauksessa ojanpientaeelta.

Jos aikoinaan ei öljyhanat olisi Suomeen auenneet niin varmaan täällä ajeltaisiin siisteillä häkäpönttökaseteilla varustetuilla autoilla. Pönttöjen kehitys päättyi kun arabit alkoivat tuoda meille öljyä.

Samoin kävi aikoinaan nojapyörälle kun keksivät kieltää sen ylivoimaisuutensa takia pyöräkilpailuista.

Nyt käytän puuta lämmitykseen, ruoanlaitton vedenlämmitykseen ja sähkö on tietty tuulisähköä.  Olisi kiva olla kuormittamatta ilmakehää myös autoillessa.

En usko, että insinööritiede olisi voimaton siistin ja markkinoitava häkäpöntön kehittelyn edessä.
Se vaatisi hieman T&K resursseja mutta ei taida olla ainakaan valtiovallan intresseissä.

Uskon, että kun vaikka Wärtsilän laboratoiriolle heittäisi muutaman millin projektirahaa, niin pönttö syntisi. Se sitten vaan peräkoukkuun ja menoksi, hyvällä omallatunnolla.

[Veli-Jussi Pirinen]

Jotain makeeta tuossa häkäpöntössä kyllä on, mutta enemmänkin harrastelijakäytössä taitaisi olla kohdallaan. Tuskin tulee koskaan olemaan mikään autoteollisuuden huipputuote, mutta olishan sitä kiva rakennella. Kyllä sen pitäis olla kunnon harrasteauton tavoin avoauto.

-Vellu-

[Eric Sardinas]

Jotain makeeta tuossa häkäpöntössä kyllä on, mutta enemmänkin harrastelijakäytössä taitaisi olla kohdallaan. Tuskin tulee koskaan olemaan mikään autoteollisuuden huipputuote, mutta olishan sitä kiva rakennella. Kyllä sen pitäis olla kunnon harrasteauton tavoin avoauto.

-Vellu-

Aivan. Siinä kävisi todennäköisesti samalla tavalla kuin Etanoolissa - ensin tuntuu hyvältä, sitten pannaan palamaan ruoaksikin tarkoitettu raaka-aine.

[Tapio Osala]

Jotain makeeta tuossa häkäpöntössä kyllä on, mutta enemmänkin harrastelijakäytössä taitaisi olla kohdallaan. Tuskin tulee koskaan olemaan mikään autoteollisuuden huipputuote, mutta olishan sitä kiva rakennella. Kyllä sen pitäis olla kunnon harrasteauton tavoin avoauto.

-Vellu-

Aivan. Siinä kävisi todennäköisesti samalla tavalla kuin Etanoolissa - ensin tuntuu hyvältä, sitten pannaan palamaan ruoaksikin tarkoitettu raaka-aine.

Niin,  puunkuoresta on tehty pettuleipää....

Mitä sitä nyt turhaan kotimaisia kehittelemään.

Ehkä on parasta vain ostaa Shellin bensaa. Heillä on mukavat öljykentät Nigeriassa, jossa paikallisella väestöllä menee....

[Eric Sardinas]

Jotain makeeta tuossa häkäpöntössä kyllä on, mutta enemmänkin harrastelijakäytössä taitaisi olla kohdallaan. Tuskin tulee koskaan olemaan mikään autoteollisuuden huipputuote, mutta olishan sitä kiva rakennella. Kyllä sen pitäis olla kunnon harrasteauton tavoin avoauto.

-Vellu-

Aivan. Siinä kävisi todennäköisesti samalla tavalla kuin Etanoolissa - ensin tuntuu hyvältä, sitten pannaan palamaan ruoaksikin tarkoitettu raaka-aine.

Niin,  puunkuoresta on tehty pettuleipää....

Mitä sitä nyt turhaan kotimaisia kehittelemään.

Ehkä on parasta vain ostaa Shellin bensaa. Heillä on mukavat öljykentät Nigeriassa, jossa paikallisella väestöllä menee....

Vaihtoehtoisesti voidaan tietenkin lähettää kansa metsään kirveen kanssa järsimään puista poltto-ainetta, jotta pääsevät töihin. Ja tätähän on hyvä sitten laajentaa myös muihin maihin - myös sellaisiin, joissa ei edes kasva puita ja miettiä samalla, mihin ne 100 000 Shellin työntekijää - 100:ssa eri maassa - töihin, kun Osalan jengi löysi uuden polttoaineen metsästä.

Mutta ainahan me voisimme kehittää tästä jotain Suomessa. Tulkoon Suomeen hoitamaan näitä hommia Nigeriasta. Meidän pojat järjestävät heille teltat ulos ja pitävät huolta siitä, etteivät pääse keittämään teetään Ikean keittiöön.

[Eric Sardinas]

Ehkä on parasta vain ostaa Shellin bensaa. Heillä on mukavat öljykentät Nigeriassa, jossa paikallisella väestöllä menee....

Kuinkas sattuikaan. Eräs perhetuttavamme on syntyjään Nigeriasta.

Nigeria on yksi Afrikan johtavimmista valtioista ja asukkaita siellä on siinä satamiljoonaa. Ei siis mikään pilipalimaa.
Öljy on Nigerialle erittäin tärkeä raaka-aine, sillä he pyrkivät saamaan sillä aikaan sen, että maan kansalaisilla menee hyvin.
Mutta Nigeriasta puuttuu kuitenkin paljon ammattitaitoista työvoimaa, joka alalla. Tämä jarruttaa maan kehitystä.

En nyt oikein ymmärtänyt, miksi viittasit juuri Shelliin, mutta jos ei Shell, niin kuka sitten? Ja olisiko se parempi, jos öljy-yhtiön nimi olisi joku muu?  Mikä ero?

Voisitko kuvitella matkustavasi Nigeriaan kertomaan, että Shell on paskaa ja neuvomaan heitä hautaamaan kaikki, jolla on jotain tekemistä Shellin kanssa? Eiikö tämä olisi sama kuin menisit Vimpeliin pubiin huutelemaan, että kaikki jotka pelaavat pesäpalloa ovat homoja?

[Kari Lajunen]

Kuka on laatinut verolait joiden ansiosta Suomessa ajetaan Euroopan vanhimmilla ja siis saastuttavimmilla autoilla?

Nahikas puhuu asiaa mutta tätä en allekirjoittaisi.  Vanha auto on paikallisesti
saastuttavampi kuin uusi, kuten sähköauto on paikallisesti saasteeton.  Mutta
vanha auto on elinkaarensa lopussa ongelmajätettä ja sen tilalle pitää
valmistaa uusi.  Kun tätä prosessia voi pitkittää on se mielestäni luonto-
ystävällisempää.  Samalla se tukee paikallista korjaamotoimintaa.

[Tapio Osala]

Voisitko kuvitella matkustavasi Nigeriaan kertomaan, että Shell on paskaa ja neuvomaan heitä hautaamaan kaikki, jolla on jotain tekemistä Shellin kanssa?

Nigeriassa on kyllä haudattu ihan omaa kansaa...
Riippuu varmaan vähän missä piireissä Nigeriassa liikuu, hyötyykö Shellin öljytuloista, vai kärsiikö niistä.
Kuvittelin, että Shellin touhut Nigeriassa olisivat jo melko tunnettuja kansanvälisine boikotteineen.

Shell on syytteessä USAssa osallisuudesta sotilasjuntan hirttoihin Nigeriassa>
http://business.timesonline.co.uk/tol/business/industry_sectors/natural_resources/article6363058.ece

Shell is accused of human rights abuses, including violations connected with the 1995 hangings of prominent activist Ken Saro-Wiwa and eight other protesters by Nigeria's then-military government.

Täällä vähän enemmän taustaa lähteineen Shell/Nigeria/Ogoniland -problematiikasta :
http://www.essentialaction.org/shell/issues.html

Kysyisin siis näin päin. Meniskö Eric Nigeriaan Ogonilandiin kertomaan kuinka kivaa on kun Shell tuo rahaa Nigerialle?

[Eric Sardinas]

Sähköautoilu ja sen kehitys tulee nähdä kokonaisuutena. Yksikään autonvalmistaja ei lähde kehittelemään sähköautoja vain Suomen ja Ruotsin markkinoille, joissa pääosin ydinvoima vastaa sähköntuotannosta. Esim. Iso-Britanniassa 12 % hiilidioksidipäästöistä tulee tänä päivänä autoista. Maa on kuitenkin riippuvainen hiilivoimasta ja jokainen voi laskea, mitä tämä tarkoittaa jos maassa aletaan yhtäkkiä ajelemaan sähköautoilla.

Sähköauto saa muutenkin paljon julkisuutta juuri nyt. Mutta onko se avain, jos meille tarjotaan yhtäkkiä sähköautoja? Ei ole! Koko debatissa unohdetaan koko ajan pari tärkeää asiaa. Henkilöautojen päästöt pienevät koko ajan ja nyt aletaan menemään jo pienempiin moottoreihin. Esim. VW tulee pian kolmisylinterisen moottorin kera, samoin BMW. Tämä ja sen päälle viimeisin tekniikka tekee jo sen, että autolla voi jo ajaa vaikka sisätiloissa.

Miten siis sähköauton laita, jos tavallisen bensiinikäyttöisen hybridin kehitys kulkee samalla linjalla ja ohittaa samaan aikaan sähköauton, kun sitä voisi alkaa lykkäämään ihmisille tuotantolinjalta?

Henkilökohtaisesti en oikein jaksa uskoa sähköauton todelliseen tulemiseen. Lisäksi sähköauto rasittaa ympäristöä myös sen kakkosauton takia, jonka moni joutuu hankkimaan selvitäkseen ajoistaan. Sähköauton tulo siis tulisi lisäämään henkilöautojen kokonaismäärää.

Koko Euroopan ilmastoa rasittavat eniten teollisuus ja raskaat kuljetukset. Esim. Rotterdamissa kasvaa junaraiteilla ruoho. Kaikki kuljetetaan rekoilla. Minusta on outoa, että kaikki ympäristöyställisyyden puolesta puhuvat eivät takerru tähän enempää. Okei, on paljon kuljetuksia, jotka lasketaan välttämättömiksi, mutta valtava osa kuljetuksista on selvää tavaran vaihtoa samanlaiseen. Suomestakin kuskataan perunaa  muualle Eurooppaan ja tuodaan samaa tavaraa takaisin.

Oletko halkaissut koskaan Eurooppaa ajaen? Oikeat kaistat ovat täynnä rekkoja, puhumattakaan Länsi-Euroopasta. Esim. Belgiassa ja Hollannissa on usein vaikea päästä oikealle kaistalle ja ulos moottoritieltä, koska rekkajonot tukkivat koko tien.

Katsoin kerran erään dokumentin Euroopan kulketuksista. He ottivat esimerkiksi ruotsalaisen Absolut Vodkan himmeät pullot. Ne valmistetaan Skotlannissa ja kuskataan rekoilla Belgiaan. Siellä ne ajetaan koneen läpi, joka puhaltaa ne hiekalla himmeiksi pinnaltaan. Sen jälkeen ne kuskataan taas rekoilla Ruotsiin ja täytetään. Ja sitten taas eri rekoilla jakeluun, ympäri Eurooppaa. Erästä kuskia haastateltiin ja häneltä kysyttiin, mitä tulee kotiin paluukuormassa. Hän vastasi, että joskus on täysi lasti, joskus vähemmän ja joskus tullaan jopa tyhjänä. Haastatteluhetkellä hänellä oli kuormassa yksi sohva...

[Eric Sardinas]

Voisitko kuvitella matkustavasi Nigeriaan kertomaan, että Shell on paskaa ja neuvomaan heitä hautaamaan kaikki, jolla on jotain tekemistä Shellin kanssa?

Nigeriassa on kyllä haudattu ihan omaa kansaa...
Riippuu varmaan vähän missä piireissä Nigeriassa liikuu, hyötyykö Shellin öljytuloista, vai kärsiikö niistä.
Kuvittelin, että Shellin touhut Nigeriassa olisivat jo melko tunnettuja kansanvälisine boikotteineen.

Shell on syytteessä USAssa osallisuudesta sotilasjuntan hirttoihin Nigeriassa>
http://business.timesonline.co.uk/tol/business/industry_sectors/natural_resources/article6363058.ece

Shell is accused of human rights abuses, including violations connected with the 1995 hangings of prominent activist Ken Saro-Wiwa and eight other protesters by Nigeria's then-military government.

Täällä vähän enemmän taustaa lähteineen Shell/Nigeria/Ogoniland -problematiikasta :
http://www.essentialaction.org/shell/issues.html

Kysyisin siis näin päin. Meniskö Eric Nigeriaan Ogonilandiin kertomaan kuinka kivaa on kun Shell tuo rahaa Nigerialle?

Kuten jo tuolla ylempänä mainitsin, oljy merkitsee myös negatiivisia asioita Nigerialle, mutta mitä arvelet, jos nigerialaiset saisivat itse valita öljyn tuotannon, tai sen lopettamisen, niin mikä heidän valintansa olisi?
Perhetuttavamme käy usein Nigeriassa ja tekee kauppaa. Öljy on mahdollistanut tämän. Myöskin hänen perheenjäsenensä Nigeriassa ovat muuttaneet Lagosiin töihin ja he ansaitsevat nyt itse toimeentulonsa ja elävät ihan mukavasti. Ilman öljyä tämä ei olisi mahdollista.

[Kari Lajunen]

 
Henkilökohtaisesti en oikein jaksa uskoa sähköauton todelliseen tulemiseen. Lisäksi sähköauto rasittaa ympäristöä myös sen kakkosauton takia, jonka moni joutuu hankkimaan selvitäkseen ajoistaan. Sähköauton tulo siis tulisi lisäämään henkilöautojen kokonaismäärää.

Ei se ei ole noin.   Sähköauto hankitaan sen toisen auton rinnalle vaihtoehtoisena.
vaihtoehtona.  Siis silloin kun se toinen auto hankittaisiin joka tapauksessa.
Ei kukaan laske ajojaan pelkän sähköauton varaan.  En edes minä vaikka ajankin
sillä 99% ajoistani Koska jokainen tietää, että jos siellä on yksikin prosentti jota
sillä ei voi ajaa.  Sähköauto ei siis lisää henkilöautojen kokonaismäärää vaan
laskee haitallisten päästöjen kokonaismäärää.

[Eric Sardinas]

Ei se ei ole noin.   Sähköauto hankitaan sen toisen auton rinnalle vaihtoehtoisena.
vaihtoehtona.  Siis silloin kun se toinen auto hankittaisiin joka tapauksessa.
Ei kukaan laske ajojaan pelkän sähköauton varaan

 

Se on noin. Ei automaailma ole liukumassa kahden auton talouteen, vaan se hakee nykyisen ottomoottorin tilalle vaihtoehtoa. Tähän tähdätään.

Niin kauan kun joissakin talouksissa on oltava kaksi autoa, joista toinen on sähköauto, niin saasteiden määrä ei vähene. Ensinnäkin, ne molemmat autot pitää valmistaa ja kuten jo ylempänä kirjoitin, esim. Iso-Britanniassa pitää tuottaa paljon lisää sähköä hiilellä, että saadaan nämä sähköautot ladattua. Sen päälle sitten nämä tavalliset bensiini- ja diiselikäyttöiset.

TÄNÄ päivänä sähköautosta ei ole vielä edes kakkosautoksi (tai päinvastoin), siitä yksinkertaisesta syystä, kun ihmisilla on hädin tuskin varaa siihen yhteen autoon. Siksi sen tulevaisuuden sähköauton pitää olla niin tehokas ja ekonoominen, että se korvaa sen vanhan.

En edes minä vaikka ajankin
sillä 99% ajoistani

Ja kuten jo ylempänä kirjoitin, sähköautoilu on nähtävä kokonaisuutena.

[Rinnewood]

On se kumma että tällainen vanha friikki ymmärtää ekojuttuja paremmin kuin nykypäivän uusavuttomat teknohipit!

No mitäs sen vanhan friikin pakoputkesta tulee ulos?

Tuohan se on juuri uusavuttomien ekohippien pointti mitä siitä pakorööristä tulee!
Sehän ei suinkaan ole se ainoa totuus! Auton valmistaminen nielee jonkinverran luonnonvaroja joten sen uuden auton hankinnan lykkäämisellä saattaa pelastaa luontoa enemmän kuin jokavuotisella autonvaihdolla! Vai miten tuo nyt menee? Siis eipä tuo jokavuotinen autonvaihtokaan mitään ekojuttua edistä!
No, kun kerran kyselet henkilökohtaisia eli pakoputkiasioita niin mainittakoon, nykyiset vuosittaiset kilometrit jää alle 20tuhannen. Arkiautona on yli 4 litrainen laite joka maantieajossa satasella imee bensaa 8-9 litran välillä. Kesäajokkina on ajoneuvo joka imaisee tuplasti, mutta on myös tuplasti hauskempi! Autojen yhteenlaskettu keski-ikä on yli 20 vuotta. En osta uutta tuppervarea vain sen vuoksi että veisi vain litran-pari vähemmän..
En ole edes harkitsemassa uuden auton hankintaa lähivuosina!

[Kari Lajunen]

Se on noin. Ei automaailma ole liukumassa kahden auton talouteen, vaan se hakee nykyisen ottomoottorin tilalle vaihtoehtoa. Tähän tähdätään. 

Varmasti se joidenkin kohdalla on noin.  Puhun tietysti vain omasta puolestani
ja minulla oli auton vaihto edessä.  Vaihdoin sen sähköautoon 3 vuotta sitten.
Ainoa ongelma näyttäisi olevan akusto joka ei tunnu kestävän paljoa vuotta
pitempään tässä hintaluokassa, eli akut 2200,-.  Jos taas uhraa 4000,- euroa
ne kestävät pitempään mutta hyöty saattaa hukkua ostohintaan.

[Eric Sardinas]

Tuohan se on juuri uusavuttomien ekohippien pointti mitä siitä pakorööristä tulee!

Asia EI ole näin. Kysymyksessä eivät ole suinkaan mitkään hipit, vaan viranonomaiset, jotka säätävät lakien voimin sen, mitä autovalmistajien tuotteet saavat syytää ilmastoon tulevaisuudessa. Valitettavasti näitä juttujua ei voida säädellä vanhojen volkkareiden varaan, vaan on katsottava siihen, miten ihmiset ostavat nyt ja huomenna.

Sehän ei suinkaan ole se ainoa totuus! Auton valmistaminen nielee jonkinverran luonnonvaroja joten sen uuden auton hankinnan lykkäämisellä saattaa pelastaa luontoa enemmän kuin jokavuotisella autonvaihdolla!

Koko homma alkoi oikeastaan siitä, kun viranomaiset Kaliforniassa panivat merkille, että puiden lehdet olivat täynnä ruskeita reikiä.Tultiin siihen tulokseen, että tarvitaan valvovia viranomaisia, jotka takaavat sen, ettei ilmastoa sotketa enää samalla tavalla. Syntyi esim. EPA ja CARB, jotka valvovat haukansilmin sitä, mitä putkesta tulee.

JOS mentäisiin joiden romantikkojen mukaan, siiis että ajetaan vaan vanhoilla volkkareilla ja jenkeillä, niin miltä meidän ilmastomme tänä päivänä näyttäisi? Minä vaan kysyn...

Mutta ei sen puoleen... kyllä vanhoille autoillekin on omat tallinsa.. 

[Tapio Osala]

Käväisin eräässä kaupungissa, johon ei muukalaiset päässet lainkaan autolla. Silti siellä vierailee saman verran turisteja vuodessa kuin Suomessa on väkeä.

Paikallinen väki ajeli paljolti kevytkulkuneuvoilla ja tietysti julkisilla. Merkillepantavaa oli sähköajoneuvojen runsaus. Tässä yksi tankkauspiste sähköajoneuvoille (ilmainen)

[Kari Lajunen]

Jossakin oivalletaan ajatus. 

Sähkömopojen laturin teho on yleensä 250W.  Eli kilowatti 4 tunnissa.  Eli 13 senttiä kalliin päivätaksan mukaan neljässä tunnissa.  Jos mopo lojuu pitempään niin sen lataus loppuu akkujen täytyttyä eikä virtaa mene hukkaan.  Tiheään asutussa paikassa ei ole tilaa autoille mutta jos kansa saadaan huvittelemaan sähkömopoilla niin niitä ei edes tarvitse olla.  Tilaa jää varsinaiseen kävelevän tai mopoilevan ihmisen asiointiin.  Sillä rahalla mikä säästyy siitä kun parkkisysteemejä tai kuljetuksia ei tarvitse järjestää, lataa monta mopoa.